Sadun loppu

Jee, mä saan taas kirjottaa! Mut täl kertaa mä oon vähä surulline.

Se oli kivaa nii kaua ku sitä kesti. Nimittäin se et meil oli joulu kuusi. Mä tykkäsin siitä paljo! Makoilin aina sen alla piilossa ja kävin näykkimässä niitä hassuja rapisevia ja sit mä viel join sieltä vettäki. Se oli paljo parempaa kuin omast kupist.

Tämmönen se oli ku se tuli meille.

Pikkumäntä pelkäs mua ku mun seläs oli niit rapisevii. Kai se luuli mua jokski piikki sijaksi. Noi sano et ens jouluna taas tulee uus. Mut must on nii raakaa et toi kuusi vaa heitetää alas partsilta ja sit sitei enää oo. Nyyh.

Lährön hetkillä.