keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Pääsin minä sittenkin!

Hiphei, pääsin sittenkin hyllyn päälle. Emäntä oli jättänyt tuonne vasempaan yläkulmaan pienen tilan, jonne onnistuin hyppäämään. Emäntä ja isäntä yrittivät kovasti pähkäillä, miten se oikein onnistui, mutta myhäilin vain viiksiini. Kyllähän tämmöiset asiat fiksulta kissalta onnistuvat. Alastuloon sitten tarvitsin ihan pikkuisen isännän auttavaa kättä.

Nyt meillä on hienot seinät makuuhuoneissa ja kohta myös uusi huonekalu paikoillaan, koska emäntä rupesi sitä juuri kokoamaan. Ei tämä muutos välttämättä ihan paha olekaan, paitsi se työ.

Muutosten tuulia

Minä aistin, että nyt on jotain muutosta ilmassa. Ainakin meillä on erivärisiä seiniä ja tavarat ihan levällään. Meidän vanha kiipeilyhylly laitettiin olohuoneeseen, mutta emäntä täytti sen hyllyt kaikilla laatikoilla ja tavaroilla, enkä minä mahdu siihen kiipeämään. Ihan epäreilua!

Isäntä vei joitakin huonekaluja pois, ainakin ne hyllyt, joiden päälle aina menin imuria pakoon. Ja emäntä kertoi, että meillä olevissa laatikoissa on joku uusi huonekalu. Sen on parempi olla jokin kiva kiipeilyjuttu, sillä eihän tästä muuten mitään tule.

Sitä paitsi emäntä uhkaili, että meidän pitää käydä tulevaisuudessa vain yhdellä hiekkalaatikolla, kun nyt niitä on kaksi. Ja sitten vielä emäntä aikoo lähteä huomisaamuna töihin! Voitteko uskoa? Se ei sitten saanutkaan enää kissanhoitovapaata. Yleensä pidän muutoksista, mutta nyt suunnittelen protestia.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Ilta vaanija

Mä vahrin tos ikkunan luona et tuleeko joku ötökkä. Mä luulen et ehkä varmaa tuleeki.
Ja täs mä katon pääskö joku ötökkä mun valvovien silmien ohi huomaamatta. Musta on kiva et emäntä laitto ton mun tuolin toho ikkunan eteen nii voi vähä raitis ilmaillakki. Paitsi emäntä sano et se on sen tuoli.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Arvonta

Olen kuullut, että arvonnat on suosittuja keinoja saada blogille lisää lukijoita ja lisätä lukijoiden aktiivisuutta. Minä kokeilen vain, saisinko tälle ruokanäytepussille syöjän! Minä söisin sen kyllä itse mielelläni, mutta en saa. Tuo näyte tuli emännän tilaaman näytelehden mukana.

Arvonnan säännöt ovat mielestäni tarpeeksi kissamaiset, jotta jokainen kissanomistajalukija voi ne ymmärtää ja osallistua. Ja jos ei kissaa itse omistakaan, voi ilahduttaa naapurin kissaa.

1. Jätä kissamainen tervehdys kommenttina tämän viestin perään.
2. Jos pystyt, liity blogini lukijaksi tuosta oikean reunan kohdasta (kelaa vähän alaspäin) Lukijat -> Liity tähän sivustoon. Siihen tarvii olla Gmjauilin tunnukset eli jos niitä ei ole, ei onnistu.
3. Jää odottelemaan arvonnan lopputulosta ja mahdollista yhteystietojen maukumista.

Onnea arvontaan!

Reviirillä

Emäntä tilasi näytenumeron tuommoista Reviirilehteä. Sen mukana tuli myös näyte jotain ruokaa, mikä sisälsi kanaa ja vehnää, joten syömättähän se täällä jää, kun minä olen niille allerginen. Ehkä kokeilenkin tehdä siitä pienen arvonnan!

Mutta tuosta lehdestä. Se oli minusta ihan hyvä lehti, selkeät kuvat ja napakat jutut, mutta en kyllä ymmärrä, miksi siinä piti olla myös koiria. Oli siinä aika paljon kissajuttujakin, mutta koirajuttuja olisi mielestäni saanut olla vain maksimissaan 10 % jutuista.

Yksi tärkeä juttu tuossa lehdessä oli "Lemmikki löytöeläintalosta?". Se herätti tietysti heti huomioni, sillä onhan omassa historiassani Hesy-kytkös. Muistelen Hesy-aikojani lämmöllä, mutta erityisen lämmöllä muistelen luonnollisesti sitä, kun isäntä tuli sinne ja otti minut kotiin. Ja sitten vielä jokunen vuosi myöhemmin toi emännänkin kotiin. Enpä olekaan kysellyt, tuliko sekin Hesyltä?

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Kuin hai laivaa?

Minusta on ihan käsittämätön sanonta, että seuraa kuin hai laivaa. Ainakin näin Suomessa elävän kissan mittapuussa. Minun mielestä paljon tutumpi mielikuva ja kielikuva olisi "seuraa kuin kissa emäntää". Ainakin meillä se toimii niin.

Eilen illalla pääsin emännän viereen nukkumaan, eikä minua haitannut ollenkaan, että peitto oli päällä. Ja tänä aamuna pääsin melkein samaan kohtaan uudestaan, kun menin vaan. Ja sitten, kun emäntä nousi ja meni keittiöön, se ihmetteli, mistä kävi tuulenvire jalkoihin, mutta minähän se olin, tietysti! Hiljainen vaanija. Koska minä osaan seuraavan laskutoimituksen: emäntä + keittiö = minulle kinkkua.

Seurasin emäntää vessaankin ja sohvalle, ja uudestaan makkariin, ja takaisin keittiöön. En usko, että hait pystyisi niin moneen asiaan, joten siksikin tuo sanonta on syytä tarkistaa!

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kaukosäädin

Kumpi ehtii ensin?

Voi ei, peli on menetetty!
Meillä on monta kaukosäädintä. Pikkuemäntä yrittää aina napata sellaisen, vaikka isännän mielestä ne kuuluu hänelle. Yleensä niitä pidetään kädessä ja nappuloita painetaan ja sitten tapahtuu jotain. Mutten tiedä mitä.

Minä en niin kauheasti välitä kaukosäätimistä, vaikka kämppikseni välillä niitä kokeileekin. Olisi kuitenkin ollut jännää katsoa, mitä tapahtuisi, jos ehtisin kaukosäätimen kimppuun ennen pikkuemäntää. Olisinko saanut pikkuemännän vaikka pauselle?! Heh.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Laivakissaksi?

Ei mitään uutta kerrottavaa, paitsi noi ihmiset on taas olleet monta kertaa päivän pois. Kuulemma oli jotain laivoja katsottavana. Minun mielestä ei ole tarpeeksi hyvä selitys jättää meitä päiväksi yksin. Tosin en minä ihan hirmuisen pahoillani ollut siitä, että saimme oikeasti taas rauhallisen hetken makoilla missä mieli tekee. Käytin sen tietenkin hyväkseni ja makoilin pikkuemännän sängyssä! Hehee.

Mutta niistä laivoista. Siitä Kissojen Suomi -kirjasta luin myös laivakissoista, että semmoisia on ollut. Ja sillä tavalla on kissat tulleet myös tänne Suomeen! Ne on olleet hirmuisen tärkeitä, varsinkin jos on ollut viljaa lastina, koska silloin on ollut myös hiiriä. Ja hiiret olisivat saattaneet pilata lastin.

Minua ei viljan pilaantuminen haittaisi, koska olen allerginen vehnälle, joka on vilja. Mutta kyllä kiinnostaisi kovastikin tuo hiirten jahtaaminen ja merien seilaaminen, maailman näkeminen. Olisikohan niillä purjehtijoilla, joita nuo ihmiset kävivät katsomassa, ollut laivalla kissan paikka vapaana?

torstai 18. heinäkuuta 2013

Kissojen Suomi

Olen lukenut tuon Kissojen Suomi -kirjan jo moneen otteeseen etu- ja takaperin. Sain sen joululahjaksi, tosin joulupukki oli vahingossa vienyt sen toiseen paikkaan, ja se palautui sieltä vasta ystävänpäiväksi.
Joka tapauksessa arvioni kirjasta on viipynyt siksi, että emäntä-lurjus ei ole saanut luettua sitä! Sillä on ollut niin kiireistä muka. Ei se ole lukenut mitään muitakaan kirjoja, joissa ei ole pahvisivuja. Eli jos yhden toiveen kissoja koskevalle kirjalle voisi esittää, sanoisin, että pahvisivuinen versio Kissojen Suomi -kirjasta olisi syytä julkaista! Nimittäin silloin emäntäkin lukisi sen monen monituista kertaa, kuten myös pikkuemäntä.
Kämppiksenikin luki kirjan ennen emäntää. Mutta nyt on emäntäkin saanut kirjan luettua. Täytyy näin pikaisesti sanoa, että kirja oli hyvin inspiroiva, ja aion kirjoittaa ajatuksiani siitä useamman blogitekstin verran.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Arki jatkuu

Nyt on selvästi loma ohi, melkein kesäkin, kun parvekkeellakin on jo melko viileää, jos aurinko ei paista. Tuuli on melkoista, mutta silti haluaisin ulos, enkä pääse.

Pikkuemäntä on oppinut, että kissoille pitää antaa kinkkua. Se on aika etevä. Tänään, kun emäntä oli tekemässä itselleen voileipiä, pikkuemäntä osoitti kinkkupakettia ja meidän ruokapaikkaa. Sitten emäntä vasta tajusi antaa minullekin kinkkua!

Pikkuemäntä on myös oppinut meiltä puskemista. Minä en siitä niin välitä, vaikka itse tykkään kyllä sitä käydä välillä puskemassa. Mutta kämppikseni tuntuu tykkäävän, kun pikkuemäntä konttaa viereen ja puskee hellästi. Niin ja osaa se sanoa meidän nimetkin, tosin minun nimi menee vähän hassusti.

Emäntä kertoi karmaisevan asian! Se on kuulemma menossa ihan pian töihin, melkein joka päivä! Minusta se on väärin! Voisikohan se saada taas kissanrapsutuslomaa? Onneksi isäntä on vähentänyt omia töitään ja ehtii varmasti rapsuttamaan minua ne ajat, kun emäntä on töissä.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Oppia ikä kaikki

Mä oon oppinu Leionalta monta juttuu ja se multa. Esim mä oon ruvennu kehrää ja menee isännän mahan päälle aika vasta ja sit mä oon kans enemmän huomiosta kipee nykyseltään. Leijona on taas oppinu multa et voi maukuu ovella ja jonku perään ja sit joskus se voi mennä ovelle jos joku tulee mut ennen se ei tehny nii.

Isäntä ja emäntä ja pikku mäntä tuli ja sit ne taas meni vähäks aikaa. Ne kyl sano et ne tulee takas illalla ja ne tuliki mut ei ne silti hommannu meille hoitajaa siks aikaa. Mun mielestä ois pitäny. Ja Leiona tais tänää itkee niitte hoitajien perään. Mä meinasin lähtee niitten mukaa mut en sit kuitenkaa.

Nyt on vielä kesä mut meil ei oo parvekkeella mitää kivoja öttiäisiä vaa pelkkii semmosii kirvaisii. Emäntä ei tykkää niistä. Mä oon löytäny yhen laatikon mitä mä käyn aina jyrsimässä jos noi ei anna katkiksii.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Paluu arkeen

Omat ihmiset tulivat eilen. Lomailu oli kyllä ihanaa. Lekottelimme kämppiksen kanssa paljon. Varaemäntä rapsutti paljon, antoi kinkkua ja katkarapua. Olin kyllä hieman ihmeissäni, kun emäntä ei ollut oikein ilmeisesti ymmärtänyt varaemännän ohjeita, että meidän pitää saada kinkkupala kello seitsemältä illalla. Puoli kahdeksan korvilla kävin jo levottomana maukumassa ympäri asuntoa, kunnes emäntä tajusi asian.

Kämppikseni on vissiin menettänyt ajantajunsa lomalla, koska ei tullut kinkulle, kun emäntä antoi. Pikkuemäntä oli vähän pahalla tuulella varmaankin, koska itki vain, kun minä mau'uin. Sillä on välillä aika paha ääni. Ja se on selvästi oppinut vaatimaan asioita. Ei kuitenkaan aivan yhtä hienovaraisesti kuin minä.

Tosin emäntä sanoi taas, että olemme hyvin samanlaisia pikkuemännän kanssa: immuuneja sanoille EI ja ÄLÄ. En yhtään ymmärrä, mitä emäntä sillä tarkoittaa.

Isäntä kertoi, että oli lomareissulla ottanut kiinni linnun, joka tuli sisälle. Olen kyllä vähän kateellinen siitä mahdollisuudesta. Minä olisin varmasti ottanut sen kiinni paljon nopeammin!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Ostaisitko käytetyn auton tältä kissalta?

Mä kuulin joskus et on joku tommone mainos tai jotai, mis on semmone kysymys et ostaisko auton tolta tyypiltä. Mä halusin sitä lainata ja vähä muokata mut empaljoo. Kummä katon tos aika tiiviisti kameraan et varmaa hypnotisoin jonku. Paitsi et ei mulloo autoo.

Pikku männällä on kyl auto. Ku se onny pois nii voisinkoha mä myyrä sen? Se on punane. Emmä taira kuitenkaa jaksaa. Toi kysymys on oikeesti vissii sellane retostelu kysymys ettei se kissojen oikeesti myy autoja. 

Mä en tykkää olla autossa vaik kyl mä tykkään olla siinä kopassa mut sillo ku se on täällä sisällä. Mä oon muute viimeaikoina yrittäny mennä ovesta ulos melkee aina ku joku on tullu tai menny. Ja ihmiset on kiusannu mua ku on käyny pakastimella enkä aina saa katkiksii. Aina voi yrittää kuitenki.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Tosiasioita

Olen kuullut, että jotkut ei puhu totta. Ne saattaa kertoa jotain, mitä ei oikeasti ole olemassa, tai jotain semmoista, mitä ei niille ole tapahtunut ja samalla väittää, että on. Ja ihan blogeissaankin. Minä en kuitenkaan ole sellainen. Kaikki, mitä kerron tapahtuneen, on tapahtunut ja mitä kirjoitan ja sanon, on varmasti totta. Ainakin minun mielestäni!

Isäntä, emäntä ja pikkuemäntä lähti eilen monen laukun kanssa matkaan. Toissapäivänä meille tuli meidän hoitajat. Ne on kivoja, kun ne harjaa ja paijaa, leikkii ja ruokkii. Voisi jopa sanoa, että olemme lomalla!

On mukavaa, että pääsemme välillä hetkeksi eroon kämppikseni kanssa noista meidän ihmisistä, mutta vielä mukavampaa on, että meille on niin kivat hoitajat. Eihän siitä nyt mitään tulisi, että minun pitäisi täällä ruveta vesiä laittamaan ja kämppikseni hiekkoja siivoamaan. Kyllä sellaiseen aina palvelijoita tarvitaan!

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Siedä(tä)n sinua!

Ihminen näyttää tällaiselta, kun aivastaa.
Tiedän, että jotkut ihmiset voi olla allergisia kissoille. Allergia tarkoittaa sitä, että aivastelee, kutittaa tai niiskuttaa tai sitten hengitys alkaa vinkua, kun on koskenut, maistanut, haistanut tai vaikka vain nähnyt jotain, mille on allerginen. Tai sitten korviin tulee sellaista ällöä, niin kuin minulla, jos syön kanaa tai vehnää. Ja erityisesti keväisin minun silmät rähmii, niin olen pohtinut, olenkohan jollekin puupölylle allerginen.

Meillä on käynyt monta sellaista ihmistä, joiden on tarvinnut ottaa jotain lääkettä meidän - minun ja kämppikseni - vuoksi. Tosin en ole ihan varma, jos joku on ottanut lääkettä vaikka emännän tai pikkuemännän vuoksi. Ja sitten on sellaisia ihmisiä, jotka ei edes pysty tulemaan meille.

Mutta juuri kuulin muutamalta meillä käyneeltä, että heille ei enää ole tullut oireita meillä, eikä enää tarvi välttämättä ottaa semmoista lääkettä. Se on hyvä juttu, ainakin minusta. Ja varmaan on niistä ihmisistäkin. Sitä kutsutaan sietämiseksi (emäntä: tarkoitat varmaankin siedätykseksi).

Minä lupaudun oikein mielelläni vapaaehtoiseksi siedätyskissaksi, jos ja kun joku tarvitsee!

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kuukauden Lukijakissa: Heinäkuu


Vuosi on puolessa ja kalenteri taas kääntynyt. Aika haastatella Heinäkuun Lukijakissaa. Mau, kuka olet?
Olen Ragdoll-kolli. Nimeni on Fatdolls Edrich, mutta ystävien kesken minua kutsutaan Ediksi ja kotona minulla on aika monta muutakin kutsumanimeä. Olemme siskopuoleni Olgan kanssa ihmisrakkaita ja olemme aina siellä, missä tapahtuu jotain. Vaikka olemme lähisukua niin olemme kuitenkin hieman erilaisia luonteeltamme, olisihan se mälsää jos olisimme ihan samiksia.
Tosiaankin, luulen, että siitä tulisi vain maukumista, jos olisimme kaikki samanlaisia.
Minulla on varmaan keskivertokissaa paremmat kommunikointitaidot. Esimerkiksi aina kun haluan herkkuja alan vain naukua ja nousen herkkuhyllyä vasten niin heti isäntä tai emäntä ymmärtää viestini ja saan niitä muikean hyviä pikkuraksuja.

Olen huomannut, että meidän kissojen kommunikointi ei ole ongelma vaan nuo ihmiset. Ne ei ihan aina ymmärrä kaikkia toiveitamme. Sinulla taitaakin olla ihan hyvät ihmiset siellä, kun ymmärtävät. Missä asustelette?
Asun Espoossa kerrostaloasunnossa yhdessä siskopuoleni Olgan ja isännän ja emännän kanssa. Parasta meidän talossa on pitkä suora käytävä, jossa me Olgan kanssa juostaan välillä tosi kovaa ja silloin saa kaikki muut olla tosi varuillaan, ettei satu yhteentörmäyksiä. Kesällä me viihdytään paljon parvekkeella, kun sieltä näkee niin tosi hyvin joka paikkaan ja varsinkin kaikki ilmassa pörräävät otukset on meistä jänniä.
Parveke on ehkä kesässä kaikkein parasta! Mistä ruuasta pidät?
Olen melko kranttu ruuan suhteen. Syön pääasiassa raksuja ja herkuista pidän kovasti. Märkäruuasta nuolen vain kastikkeet ja jätän loput Olgalle. Olga tykkää myös kinkusta ja nakeista, mutta minulle ne eivät maistu. Monet sanovat minua isoksi kissaksi, mutta mielestäni hieman reilu kahdeksan kiloa on juuri sopivasti. Muut kissat ovat vain niin rimpuloita.
Heh, olet varmaan vähän kuin kämppikseni, noin niinkuin koon puolesta. Olet varmaan pikkuemäntää isompi, muttet kauaa, koska se kasvaa kohisten. Mitä teet mieluiten?
Suuresta koostani huolimatta tykkään pelata jalkapalloa ja olen siinä melko taitava. Lisäksi olen kova puskemaan ihmisiä ja tavaroita. Viime aikoina olen nukkunut yöni lavuaarissa, mutta vedestä en kylläkään pidä. Olga on mielestäni vähän hassu, sillä hän tapaa juosta valojen perässä. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Ja edelleen kerrot yhtymäkohtia kämppikseeni, sillä hänkin on makoillut lavuaarissa, vaikka emäntä ei sitä olekaan nähnyt. 
Olga on lisäksi kova saunomaan. Minä viihdyn paremmin suihkun puolella, enkä siedä, jos minua ei oteta mukaan suihkuun tai muutenkin jos minulta suljetaan ovet. Olga rakastaa pyyheliinoja ja menee aina niiden päälle makaamaan. Pyyhkeiden puuttuessa myös vaatekasat kelpaavat, eikä haittaa vaikka ne olisivat kuinka likaisia. Yönsä Olga nukkuu sängyssä isännän ja emännän kanssa. Minäkin saatan ajoittain pistäytyä siellä, mutta olen paljon siskopuoltani itsenäisempi.
Hyvä, että emäntäni lukee tämän, sillä nyt hänelle on todisteita, että kyllä kissatkin saa ja voi nukkua sängyssä! Ottaisi opikseen! Taidat olla monessa aika samanlainen kuin kämppikseni, mutta mitä luulet, onko meissä kahdessa jotain samaa?
Yhteistä meissä kahdessa on varmastikin huomionhakuisuus, puskeminen ja herkkujen kerjääminen, vaikka sinun herkkusi eivät minulle maistusikaan.

No hyvä, saan syödä ne itse! Kiitos paljon sinulle vastauksista ja hyvää kesän jatkoa!