Leijonan Joulukalenteri 2016: Luukku 4

Leijonan Joulukalenteri 2016: Luukku 3

Leijonan Joulukalenteri 2016: Luukku 2

Leijonan Joulukalenteri 2016: Luukku 1

En millään voinut olla ilman omaa joulukalenteria, joten päätin jälleen sellaisen tehdä. Tosin tämä taitaa toteutua pitkälti tuolla tassukirjan puolella, kun ei emäntä oikein ehdi tietokoneelle kirjoittamaan, ainakaan ajallaan. Jännittävää joulunodotusta!

Vaalivalvojakissa

Pääsinkö minä läpi? Saanko neljä vuotta ruokaa ja rapsutuksia verovaroin? Jännittää, miten käy! Ai, enkö ollutkaan ehdolla? No, eikös kuitenkin niitä rapsutuksia? Kinkkua ja katkarapuja? Kiitos!

Lupauksia

"Minä lupasin olla syömättä niitä höyhenoksia ja tipuheinää, 

sinä lupasit rapsuttaa minua. Remember? "

Joka päivä on kissaystävänpäivä!

Tämän julkaisin muissa kanavissa jo ystävänpäivänä, mutta blogiini kuvan halusin tuoda vasta vähän myöhemmin korostaakseni sitä, että ollaan ystäviä joka päivä. Kiitos kaikille kissaystäville ja erityiskiitokset blogiystävilleni ystävyydestänne!

Adoptioveljekset kuin ilvekset?

Kuin yö ja päivä?

Kuin kaksi kissaa!

Ota edes nyt kuva!

Emännällä on ollut vaikeuksia saada kuvattua minua viime päivinä. Se on varmaan unohtanut, miten kameraa käytetään.

Tänään ja eilen se teki jotain paperi- ja pahvijuttuja. Eilen yksin, tänään pikkuemännän kanssa. Emännällä oli sellaiset hauskat liikkuvat jutut kädessä. Minä yritin ottaa niistä kiinni, kun emäntä leikkasi paperia. Emäntä ei kylläkään ollut kovin riemuissaan asiasta, sillä se meinasi leikata viiksikarvaani. Se sanoi, että kyseessä oli sakset. Ja se koko touhu oli kyllä aikamoista askartelua. Harmi, ettei tullut ikuistettua.

Toisilla on oikeastaan vain kuvia blogeissaan. Kuulin myös, että usein ihmiset tykkäävät seurata netistä lähinnä kuvallista sisältöä. Vaikka kuva kuinka kertoisikin tuhat sanaa, en usko, että minun ajatusteni monikerroksisuus tulisi pelkissä kuvissa esille. Ei varsinkaan emännän kameralla tai puhelimella otetuissa.

Vaikka olenkin hyvä poseeraamaan, ei emäntä muka ehdi kuvaamaan. Kuulemma siihen tarvitsee kaksi kättä, ja yleensä sillä on pikkusisko toisessa kainalossa, kun se on vapaana niin kamalan kova menemään. Esimerkiksi minun ja kämppikseni ruokia se on käynyt maistelemassa, vaikka omia ruokiaan ei aina suuhunsa pistä. Kunhan sekin saa kinkkua, aion ehdottaa vaihtokauppaa!

Leijona ja kirahvi tuoliviidakossa

Hyvää Joulua!

Nyt kun viimeinenkin luukku joulukalenteristani on saatu auki, voimme rauhallisin mielin hiljentyä joulun viettoon. Toivotan oikein ihanaa joulua kaikille blogini lukijoille!