perjantai 1. maaliskuuta 2013

Kuukauden Lukijakissa: Maaliskuu

Taas on kalenterin sivu käännetty ja aika antaa tilaa lukijoilleni. Maaliskuun Lukijakissa herätyyys, kuka olet?

Tiikeri aka Mona. Olen 12-vuotias kotikissa. Synnyin navetassa ja pentuna olin kuulemma ihan villi ja epäilevä. Nykyisin olen rauhallinen ja ihmisvieraatkaan ei haittaa minua. Mutta vieraista kissoista en tykkää, kavereista kyllä.

Heh, oikea maaliskuun misu, tyttöystäväainesta selvästi, vaikka taidatkin olla aika puuma minulle. Missä asustat?
Olen asunut useammassa paikassa näiden ihmisteni kanssa, mutta nyt jo useamman tovin jossain, missä on kuulemma hirvivaara. Olen kyllä nähnyt peuroja ja jäniksiä, sekä ketun jäljet, mutten vielä yhtään hirveä.

Hirvi on kyllä ihan hyvää, mutta olen kuullut, että ne on kissoja vähän isompia, ettei ihan hiiriä ainakaan. Onko sinulla muita lemmikkejä?
Asun mun ihmisten kanssa, joita oli tosi pitkään kaksi, mutta jokunen aika sitten ilmaantui myös kolmas, sellanen pieni. Sitten on mun kaveri, senkin lempinimi on Leijona.

Vau! Minä olen muuten tavannut sen pienen ja sen toisen ihmisen. Totuuden hetki, mikä on lempiruokaasi?
Ennen tykkäsin hiiristä eniten ja metsästin niitä. Nyt on jotenkin alkanut tympimään se homma. Valmiit kanaruuat on herkkua, ne tulee helposti lautasella, etenkin kun vähän muistuttaa noita ihmisiä. Kinkku on kans hyvää, mutta ei niistä muovipaketeista, yäk. Paperiin kääritty on oikein maittavaa.

Ai, minäkin haluan paperikinkkua! Kämppikseni varmasti myös, saisi silputa paperin samalla. Mikä on lempipuuhaasi?
Nukkuminen. Löydän aina parhaat, pehmoisimmat ja lämpimimmät paikat nukkua ja yleensä nukun aika monta tuntia yhteen pötköön. Sitten hiiviskely ja ihmisten käskyttäminen on kans kivaa. On kiva, kun saan nuo ihmiset seuraamaan mua, kun vaan naukasen kovaa ja tuijotan nurkan takaa. Sit voi köpötellä seuraavan nurkan taakse, ja ne tulee perässä. Sitten voi hypätä niitten selän päältä vaikka kaappiin nukkumaan.
Taidat olla aika taitava, kun ihan ihmisen selän päältä hyppäät. Minä en ole kokeillut, enkä ole ihan varma uskaltaisinko. Tai siis tokihan minä uskaltaisin, mutta emäntäni tai isäntäni saattaisi säikähtää...
Tykkään myös ulkoilusta, jos ei oo liian kylmä, ja lintusten katselemisesta sohvan selkänojalla istuen. Ennen tykkäsin tosiaan metsästääkin, mutta en mä jaksa enää. Se on vähän liian aikaa vievää hommaa, nukkuakin voi. Joskus leikin vähän metsästyshommia ja painin tuon kaverin kanssa. Ihan vaan että pysyy kunnossa ja vähän senkin takia, että se muistaa kuka täällä määrää.
Kuulostaa kyllä todelliselle kissanelämälle! Joka päivä kissanpäivät! Varsinkin tuo ulkoilu on jännittävää, jos joka päivä pääsee ja voi ihan metsästääkin. Mikä on mottosi?
Mulla on niitä kaksi.
1. Mä olen pomo.
2. Ks. kohta yksi.
(hähäähää, tää oli sellanen vitsi, juu nau..)
Hehee, toimii! Mitä yhteistä meillä on?
Yhteistä meillä on se, että mullakin on tosi vahva oma tahto ja tykkään rapsutuksista. Ja silloin kun mua pitää rapsuttaa, niin en anna siinäkään periksi, vaan seuraan ja tungen syliin. Mä olen myös hoitanut tosi paljon vauvaa, ja etenkin silloin kun se oli pieni, mä vahdin sitä. Ja sitten mullakin on kämppis.

Ihan kuin kertoisit minun elämästäni! Olisipa kiva tavata ihan livenä, niin voisimme jatkaa tästä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti