Leijonan Joulukalenteri: 24. joulukuuta

Joulueepos
 
Kulki kissa kirjavainen

kera hallan hahtuvaisen 

Mistä tuli, minne meni

Meille sitä selitteli.

Virkkoi virkkeen oudonlaisen

Kertoi sadun joulumaisen.

"Siellä missä sataa lunta,

lapset näkee joulu-unta.

Tontut puuhaa, tontut häärii

lahjat monet kokoon käärii.

 Pukin rekeen lahjat laittaa

sitten voipi matkaa taittaa

pukki sekä porotokka

Yhdellä punainen nokka.

Kilikellot kaulassansa

kiitää porot taivaallansa

luokse lasten monenmaisten
kotiin pienten oottavaisten."

Jatkoi kissa kirjavainen

matkaa kera hahtuvaisen.
Pakkasessa joskus kuulee
mistä suunnasta nyt tuulee.
Siellä kissa on mukana
joulusanansaattajana.

Odotan tämän eepoksen toisia lukuja...niin varmaan...oikeasti odotan joulupukkia! Tosin pikkuemäntä sanoi, ettei meille tule sellaista, kska se vähän taitaa pelätä sitä.

Kissaeepos

Luonto on aika ihmeellinen ja sinne mieleni tekevi, vaistoni hamuilevi. Tuo sananparsi tai ainakin joku vastaava taitaa olla jostain eepoksesta. Eepos on sellainen pitkä tarina, jota ei kukaan jaksa lukea kokonaan. Silti sieltä lainaillaan kaikenlaisia juttuja, melkein kuin kirjastosta.

Suomalainen eepos on kuulemma Kalevala. Minusta se kuulostaa varsinaiselta kalavaleelta. Olen kuullut, että on olemassa "Koirien Kalevala". Höh, miksei kissoille ole vastaavaa? Olisi kyllä hienoa, jos olisi "Kissa ja Odysseia" tai "Beo-kissa". Sellaisen lukisin kyllä alusta loppuun. Pitäisin varmasti myös "Nibelungin kissasta".

Minä jos kuka sopisin tarunomaiseksi sankarihahmoksi mihin tahansa eepokseen. Kohtaisin ilkeän ja pahan isottelijakissan, antaisin sille köniin ja pelastaisin maailman. Mutta mitähän sen jälkeen oikein tapahtuisi?