Leijonan lukupiiri: Kissa kissa kissa

Jee, minä sain tuommoisen kirjan. Vaikka emäntä sanoi, että oikeasti pikkuihmiset saivat sen. Ja pikkuemäntä taisi sen omia, koska en ole tuon kuvan ottamisen jälkeen sitä juuri nähnytkään. Mutta luin sen ahmien ja viiksikarvoihini hykerrellen. Tästä kirjasta innostuneena päätin aloittaa Leijonan lukupiiri-juttusarjan, joka ilmestyy epäsäännöllisesti aina silloin, kun emäntä on jostain uuden kissakirjan kantanut kotiin, ja kun olemme molemmat ehtineet kirjan lukea.

Kirja on täynnä kissarunoja. Loistavia sellaisia. Runoissa seikkailevat erilaiset kissat monenlaisine rooleineen. On tuo Tuula-ihminen, joka sen on kirjoittanut, kyllä todellinen kissaihminen, sillä niin hyvin hän on saanut runoihinsa kissan sielunelämän kätkettyä!

Huomasin myös, että eräässä runossa oli löydetty kasa kuuluisia kissoja, kuten minun kisseportaasisarjassa. Siinä runossa on myös lukupiiri. Hassuja yhteensattumia blogini kanssa.

Pätkä yhdestä lempparirunostani kirjassa menee näin:

"Leijona on meidän kingi

se on pitänyt oppia.

Vaan miksi tuo uros kaulassa

pitää siivousmoppia?"

Leijonan lukupiirissä annan tälle kirjalle varauksetta viisi tassunjälkeä.

Vinkkejä mainioista kissakirjoista otetaan vastaan!

Kuuluisat kissat 6: Miina ja Manu

Lähde: Elisa Studio

Tämän päivän kuuluisia kissoja on peräti kaksi. Esittelen ne samalla, koska ne ikään kuin kuuluvat yhteen. Ne ovat kissalapsia, jotka eivät kasva isoiksi, vaikka ovatkin jo melkein emännän ikäisiä.

Kun aiemmat kuuluisat kissat esiintyvät yleensä elokuvissa, sarjakuvissa tai oheistuotteissa, Miina ja Manu seikkailevat kirjoissa. Ja vaikka ne kirjat on tehty täällä Suomessa, niitä on viety myös muihin maihin ja kirjoitettu eri kielille.

Miina ja Manu ovat olleet ihan oikeita kissoja, ja nämä piirretyt Miina ja Manu ovat saaneet värinsä niiden mukaan. Nämä kissat osaavat hyvin kirjaimet, koska ne ovat seikkailleet muun muassa aapis-kirjassa. Se aapis-kirja on semmoinen, missä esitellään eri kirjaimet. Siinä mielessä se muistuttaa vähän näitä minun kisseportaaseja, koska minä esittelen näissä aina jonkun kuuluisan kissan.

En tunne kovin hyvin noita Miinaa ja Manua, mutta minulla on hännänpäässäni sellainen kutina, että pikkuemäntä tutustuttaa minut niihin varsin pian.

Tästä voit lukea lisää Miinasta ja Manusta.

Kissaeepos

Luonto on aika ihmeellinen ja sinne mieleni tekevi, vaistoni hamuilevi. Tuo sananparsi tai ainakin joku vastaava taitaa olla jostain eepoksesta. Eepos on sellainen pitkä tarina, jota ei kukaan jaksa lukea kokonaan. Silti sieltä lainaillaan kaikenlaisia juttuja, melkein kuin kirjastosta.

Suomalainen eepos on kuulemma Kalevala. Minusta se kuulostaa varsinaiselta kalavaleelta. Olen kuullut, että on olemassa "Koirien Kalevala". Höh, miksei kissoille ole vastaavaa? Olisi kyllä hienoa, jos olisi "Kissa ja Odysseia" tai "Beo-kissa". Sellaisen lukisin kyllä alusta loppuun. Pitäisin varmasti myös "Nibelungin kissasta".

Minä jos kuka sopisin tarunomaiseksi sankarihahmoksi mihin tahansa eepokseen. Kohtaisin ilkeän ja pahan isottelijakissan, antaisin sille köniin ja pelastaisin maailman. Mutta mitähän sen jälkeen oikein tapahtuisi?