Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen fiksuin lemmikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen fiksuin lemmikki. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Tavoitteita

Meillä kävi viime viikolla yksi vauvantapainen, mutta vähän isompi. Ja se liikkui! Siis muutoinkin kuin sätki ja potki, liikkui ympäri meidän kotia. Mutta ei sillä tavalla kuin isäntä ja emäntä ja muut meidän vieraat, vaan neljällä jalalla. Se kiljahteli ja huusikin! Minä katselin sitä kauempaa silmät pyöreinä. Kävin välillä lähellä haistelemassa, mutta varoen. Kämppikseni kävi puskemassa sitä useampaan kertaan, ja siitä se tykkäsi. Minulla on sellainen tunne, että semmoinen liikkuminen on meidän vauvan tavoitteena.

Kuten myös tarttuminen. Olen huomannut, että vauva on nyt huomannut minut, koska se katsoo minun liikkumistani selvästi tarkkaavaisemmin kuin ennen. Minua vähän jännittää se, että sen kädet yltävät kohta rapsuttamaan minua. Olen nähnyt, kun vauva ottaa kiinni Maijamehiläis-lelustaan. Entä jos sen tavoitteena onkin kiskaista minua hännästä?!

Minun tavoitteena on vähintäänkin voittaa se "Suomen fiksuin lemmikki" -kilpailu. Olen alkanut hioa erityistaitojani tai lähinnä sitä telepatiaa. Koska se on niin huonosti todistettavissa, ajattelin itse opetella kirjoittamaankin tietokoneella. Hiirtähän osaan jo käyttää, viuh ja naps vaan.


sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Suomen fiksuin lemmikki?

Emäntä teki luultavasti minulle torkkupeiton.
Huomasin tämmöisen kilpailun olemassaolon. Vinkkasin heti emännälleni, että minussa todellakin on ainesta voittaa tuo. Harmittelen vaan sitä, että emäntä on liian hidas taltioimaan minun osaamistani. Kuulostaisi kyllä aika hienolta olla virallisesti "Suomen fiksuin lemmikki". Kuten tiedätte, minulla noita erityistaitoja riittää.

Ensinnäkin telepatia. Tämä blogin kirjoittaminen. Ei taida jokakissalta onnistua välittää telepaattisesti jollekin kirjoitustaitoiselle omia ajatuksiaan.

Toisekseen ovien avaaminen. Tästä voisi saada joskus hyvänkin videon. Tosin kuulin eräältä lukijaltani, että heidän kissansa avaa ikkunaluukun. No mutta, jos meidän asunto sijaitsisi alakerrassa, olisi minullakin siihen motivaatiota.

Kolmanneksi erityistaidokseni yhdessä kämppiksen kanssa voin nimetä sen, että osaamme erottaa tiettyjen lautasten kolahduksen. Siinä saavat emäntä ja isäntä tiskatessaan olla varovaisia, etteivät anna vahingossa väärää informaatiota meille. Nimittäin ne lautaset on tarkoitettu meidän katkaravuille. Olemme heti kissana paikalla, kun nuo kolahtavat.

On tuossa kuitenkin vielä muutama viikko aikaa emännällä laittaa video menemään, joten yritän patistaa häntä.