Mitä on työ?

Kuten FB- ja Twitter-seuraajani ehkä ovat huomanneet, pääsin syliin.

Uskon, että jokaisella kissalla tulee joskus hetki, että heittäytyy ihan filosofiseksi. Kämppikseni tosin ei taida jäädä asioita juuri pohtimaan, se räppää ne siinä hetkessä ja jättää sitten taakseen. Sekin on taito, monelle aika hyväkin, luulisin. Minä puolestani pohdiskelen paljonkin.

Minua on mietityttänyt viime aikoina, mitä oikeastaan on työ? Kun isäntä menee töihin ja emäntäkin on käynyt, mutta onneksi ei vielä joka päivä. Mitähän siitäkin sitten tulee, kun emäntä menee töihin joka päivä tai ainakin melkein?! Entistä vähemmän syliaikaa? Omaa rauhaa, jee! Mutta varmaan vähemmän jääkaapin avauspäivystyksiä, karvaisempaa juomavettä ja enemmän nukkumista.

Työ on varmaan jotain tärkeää, koska siitä puhutaan niin paljon ja siitä saa rahaa. Jotkut tosin saa rahaa ilman työtäkin. Työ on varmaan hauskaakin, ainakin paljon aikaa vievää. Työ on varmaan ihmisten erikoinen tapa. Ehkä minä voisin joskus lähteä töihin, päiväksi tutustumaan. Yhden päivän isännän mukaan, yhden emännän. Sen jälkeen voisin sanoa enemmän.

Emäntä tekee kyllä töitä myös kotona. Ihan samalla tavalla kuin mitä se toimii minun sihteerinä: istuu koneen ääressä, kirjoittaa, lukee ja miettii. Paitsi minun sihteerinäni se juttelee minun kanssa samalla. Jotenkin olen ymmärtänyt, että emännällä on ensin aina töitä täällä kotona ja sitten se menee niiden töiden kanssa oikeasti töihin. Jotain valmisteluista ja opetuksesta se on puhunut.

Sen juuri ja juuri kestäisin, että se menee hetkeksi muualle, mutta että pitää monta tuntia yhden työpäivän takia istua koneella?! Ei ole kissan helppo hyväksyä sellaista ammattia. Se kaikki on kuitenkin pois minun rapsutteluista.

Mietitään

Tässä muutama päivä sitten pikkuemäntä kiipesi penkille ja nojasi pöytään, jonka päällä minä tarkkailin tilannetta. Se sanoi minulle: "Leijona, mietitään." Toki se käytti minun oikeaa nimeä, jonka osaa nykyään sanoa virheettömästi. Minä kylläkin koin pyynnön hieman ahdistavana, sillä juuri sillä hetkellä en ollut miettimistuulella, ja lähdin pois paikalta.

Mietin kyllä useinkin, paljon erilaisia asioita. Olen huomannut pikkuemännän puheista, että sekin miettii. Miettiminen yhdessä voi olla hyvinkin hedelmällistä ja tärkeää, mutta joitakin asioita pitää saada miettiä ihan yksikseen. Toisaalta silloinkin asioiden ääneen sanominen tai kirjoittaminen auttavat järjestelemään ajatuksia.

Miettiminen ennen toimimista on usein hyvin tärkeää. Se voi joskus unohtua, kun on kiire, mutta sitten saattaa tulla kahta kauheampi kiire, jos toimii ilman miettimistä.

Me kissat osaamme myös varsin hyvin olla miettimättä ja makoilla vain. Viime päivinä olen makoillut raapimispuun mökissä. Siellä saa olla rauhassa - omien ajatusten kanssa tai ilman niitä.

Naalliassik

Oletko miettinyt, mitä olisi, jos aika kulkisikin takaperin? Jokin aika sitten näkyi semmoinen elokuva, jossa se mies oli aluksi vanha ja lopuksi ei. Yleensä vissiin on toisinpäin. Siis että ollaan vauvoja ja sitten kasvetaan ja sitten ollaan vanhoja ja kuollaan.

Mutta mitä olisi, jos mentäisiinkin toisinpäin? Vanhasta nuoreksi ja sitten lopulta taas ihan vauva-asteelle. Ja jos talven jälkeen olisikin syksy eikä kevät? Tai kävelisi takaperin? Olisi tulossa sieltä, minne oli menossa. Tai sitten jos lukisikin jotain lopusta alkuun? Tosin blogimaailmassa moni tekeekin niin, koska uusin teksti tulee aina ensimmäiseksi.

Minulla on ollut hyvin aikaa miettiä moisia asioita, koska olen torkkuillut päivät pitkät. Olen kyllä ollut iloinen siitä, että emäntäkin on ottanut välillä torkut, ja minä olen saanut olla vieressä. On se ottanut syliinkin, mutta minulla on ollut siinä aika ahdasta. Ihan kuin makoilisin pallon päällä tai vieressä. Se tunnostaa vähän liiankin tutulta. En kyllä haluaisi palata siihen aikaan, kun ei vielä ollut emäntää.