Muutosten tuulia

Minä aistin, että nyt on jotain muutosta ilmassa. Ainakin meillä on erivärisiä seiniä ja tavarat ihan levällään. Meidän vanha kiipeilyhylly laitettiin olohuoneeseen, mutta emäntä täytti sen hyllyt kaikilla laatikoilla ja tavaroilla, enkä minä mahdu siihen kiipeämään. Ihan epäreilua!

Isäntä vei joitakin huonekaluja pois, ainakin ne hyllyt, joiden päälle aina menin imuria pakoon. Ja emäntä kertoi, että meillä olevissa laatikoissa on joku uusi huonekalu. Sen on parempi olla jokin kiva kiipeilyjuttu, sillä eihän tästä muuten mitään tule.

Sitä paitsi emäntä uhkaili, että meidän pitää käydä tulevaisuudessa vain yhdellä hiekkalaatikolla, kun nyt niitä on kaksi. Ja sitten vielä emäntä aikoo lähteä huomisaamuna töihin! Voitteko uskoa? Se ei sitten saanutkaan enää kissanhoitovapaata. Yleensä pidän muutoksista, mutta nyt suunnittelen protestia.

Uutuusjuttuja

Minä en ole ainakaan muutosvastarintainen, enkä pelkää uutta. En myöskään osoita mieltäni, kun jotain asunnossa muuttuu, kuten olen kuullut monen muun lajitoverini tekevän. Minä tykkään uusista jutuista ja innostun kaikesta uudesta!

Uusi tyyny vanhassa tuolissa

Tänään meille tuli uusi tyyny. Minä huomasin sen heti! Nuuskin sitä ensin vähän ja sitten hyppäsinkin sen päälle makoilemaan. Haluan heti kaikkeen hieman hajuani ja karvojani. Aika usein on käynyt niin, että unohdan jonkin asian tai tavaran, mutta kun sen paikkaa vaihdetaan, muistankin sen taas. Näin kävi muunmuassa tuon kuvassa olevan tuolin suhteen.

Tuoli oli pitkään olohuoneessa oikeastaan vain koristeena. Sen jälkeen se muutti reilu vuosi sitten makuuhuoneeseen, josta niin minä kuin kämppikseni löysimme sen ja kisasimmekin siitä, kumpi tuolissa saa makoilla. Sitten tuoli unohtuikin muiden paikkojen viedessä voiton. Kun vauvan sänky tuli makuuhuoneeseen, siirrettiin tuoli takaisin olohuoneeseen. Siitä tuli sen jälkeen joksikin aikaa ehdoton lempipaikkani, josta tosin kämppikseni minut välillä raa'asti ajoi pois. Tai siis oikeasti minä suostuin luopumaan jalomielisesti paikastani todellisen tarpeen tieltä.

Nyt on kulunut jokin aika, että olen etsiytynyt muualle mielummin makoilemaan, mutta uusi tyyny teki tuolista taas lempipaikan. Ainakin siksi aikaa, että vauva on hiljaa, jos ollaan samassa huoneessa.