Yksin kotona

Ehkä roistomaisin asento, minkä tiedän. ;)

Täytyy heti täsmentää tuota otsikkoa, että en minä ole yksin kotona, vaan emäntä luulee olevansa, koska isäntä ja pikkuemäntä lähtivät tänään jonnekin kauemmas, eivätkä tule vielä tänään kotiin. Mutta eihän emäntä yksin ole, koska me olemme täällä myös. Tottakai!

Sen mielikuvitus vaan lähti laukkaamaan kovaa, koska se on nähnyt yhden elokuvan, jossa joku oli yksin kotona. Siinä siihen taloon tuli varkaita ja kaikkea semmoista. Nyt se luulee, että me ollaan roistoja. Siis minä ja kämppikseni! Niin varmaan. Heh.

Emännän kiusaksi taidan ruveta suunnittelemaan pieniä kolttosia. Esimerkiksi menen emännän paikalle sängyssä makoilemaan, voisin myös käydä tartuttamassa karvani emännän työhousuihin ja tehdä hiljaisia salamapyrähdyksiä emännän luo! Kämppikseni voi vapaasti raapia emännän nojatuolin laitoja tai silputa papereita, kun emäntä menee nukkumaan. Hehee, sitten se varmaan kutsuu poliisit!

Haluan olla yksin

Joskus on niitä päiviä, että haluaa olla vain yksin. Minulla niitä päiviä ei kylläkään ole, vaikka kuvasta voisi niin päätellä. Mutta yksittäisiä pieniä hetkiä joinakin päivinä kylläkin. Varsinkin jos meillä on paljon pieniä ihmisiä, jotka on isoäänisiä, kaipaan rauhaa.

Viime viikolla meillä oli yksi pikkuemännän kaveri leikkimässä ja ne melusi kyllä jonkin verran, soittelivat niitä marakattejakin. Silloin etsin omaa rauhaa ja oleilin mielelläni pesukoneen päällä tai lipaston päällä.

Silloin kun pikkuemäntä nukkuu, emäntäkin haluaisi omaa rauhaa. Minun mielestä silloin yhteinen rauha on paljon mukavampaa. Rauhaa pikkuemännästä, emännän sylissä. Emäntä ei ihan ymmärrä tätä, vaan ajaa minut hetken päästä muualle.