torstai 10. toukokuuta 2012

Laiskotellen

Muutaman päivän olen tässä ottanut aivan laiskotellen. Olen huomannut, ettei minun tarvitse ihan välttämättä koko aikaa vahtia, lähteekö emäntä töihin taas. Hän on huomioinut minua ihan kiitettävästi: rapsutellut, jutellut ja antanut ruokaa. Olen nautiskellut auringosta ja lämmöstä parvekkeella sekä vähän kämppikseni kanssa juoksennellut. Muutoin olen lekotellut ja kannustanut liukastelevia lajitovereitani.

Emäntä on puuhaillut hiljalleen kaikenlaista. Esimerkiksi pyykkikone on pyörinyt aika paljon. On hän yrittänyt kovasti saada minutkin hommiin. Ihmettelen kovin, että eikös se huomaa, että minulla on kyllä paljonkin tekemistä?! Ei ole ihan helppoa aina päättää, mihin sitä asettuu makoilemaan. Turkin puhtaanapidosta nyt puhumattakaan! Se vaatii aikaa ja huolellisuutta. Enkä minä sille mitään voi, että tähän aikaan vuodesta minusta lähtee ehkä muutama karva enemmän kuin muulloin. Minusta se on vain kotoista, että minua on joka paikassa.

Epäluuloni ovat heränneet emännän sylissä kehrätessäni. Eilen olin tuntevinani, että minua potkaistiin! Eikä mitään tai ketään näkynyt. Ehkä täällä kummittelee...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti