Mustan kissan tango

Nyt sain ihan luvan tolta Leijonalta, et saan kirjottaa taas. Eipä tässä mitää ihmeempiä oo tapahtunu mun elämässä. Paitsi et mä oon hypänny monta kertaa lipaston päälle makkarissa.

Mä oon aika lunki, emäntä sano. Ku mä en kauheesti jaksa vaatii rapsutuksii niinku toi Leijona. Mulle riittää se et mä saan olla aika pitkälti työ huoneen herra ja hidalko. Emäntä sano et se on tyttöjen ja mun huone. Ei Leijona siel oikeen käykään.

Leijona on taas jonku kerran oottanu et mä menisin pukkaamaan auki parvekkeen oven mutten mä oo jaksanu. En viitti olla sen palvelia. Se on sit ite joutunu avaa sen oven.

Tän kirjotuksen otsikko on mun yhrestä lempi laulusta. Ku mä oon musta kissa. Paitsi etten mä oo mikää kovin tango fani. Oommä kuullu niitä tango kisoja kyllä. Räppi on enemmän mun juttu. Mut kyl mä voin paperin ja narun peräs hetken tanssii.

Tässä mä leikin mun synttäri lahja linnulla. Eli melkeen tanssin tangoa. Heh.

Mä oon kuullu et jotku ketkä on meillä käyny jotka ei oo ihan kissa faneja, on sanonu et ne vois ottaa sellasen kissan kun mä. Mä oon kuulemma tarpeeks koiramaine. No oon mä aina ovella vastassa ku joku tulee. Paitsi en sillo ku hesari tulee. Ja on joskus sattunu nii, et mä oon jääny mouruumaan (korjaan: itkemään, t. emäntä) isännän perään ku se lähtee ja vasta sitte hoksannu, ku emäntä kutsuu, etten mä yksin jäänykkää.