Vuosikatsaus

Jälleen on vuoden viimeinen päivä. Tulee tunne, että olen kokenut tämän ennenkin. Niin olenkin, useita kertoja.

Ihmisillä on tapana summata vuoden tapahtumia ennen uuden alkamista. Minun vuoteen 2014 mahtui monenmoista. Blogikirjoituksiakin tuli tehtyä lähes parisataa! No okeiokei, kämppikseni sai kirjoittaa joitakin kertoja, etten voi ihan pelkästään itselleni kunniaa ottaa.

Vuoden 2014 aikana muun muassa

• esittelin lukijoilleni 20 Kuuluisaa kissaa
• lanseerasin kissavideoviikon
• osallistuin sosiaalisen median haasteisiin, mm. arkihaaste ja #kutsumua
• sain toistamiseen ryhtyä isovelikissaksi, kun pikkusisko syntyi
• jalostin itsestäni vähintäänkin Eino Leinon kaltaisen runoilijan joulukalenterini myötä

Lupauksia uudelle vuodelle en suuremmin tee. Vuosi 2015 on minun 10-vuotisjuhlavuoteni, joten juhlia aion!

Kehräävä kiitos kaikille Lukijoilleni ja blogiystäville mukana kulkemisesta! Jatketaan odottavin mielin yhdessä vuoteen 2015! Tuokoon se mukanaan onnellisia maukuja!

Vuoden viimeinen

On aika pistää vuosi pakettiin ja avata tuotapikaa uusi. Olen kuullut, että vuoden päätteeksi on monilla tapana tehdä tilinpäätös. Minun ei tarvitse semmoista tehdä, koska olen kissa, mutta ajattelin silti vähän muistella, mitä vuosi toikaan tullessaan.

Lähdetään siitä, että ainakin olen pitänyt lupaukseni. Olen kirjoittanut joka viikko ja esitellyt 12 lukijakissaani. Suurkiitokset kaikille lukijakissoille! Erityiskiitokset haluan kuitenkin maukua vielä valtakunnan ykköskissalle Meggille, jonka sain joulukuun lukijakissaksi. Ja vielä osanottoni huhtikuun lukijakissan poismenosta. Olen iloinen siitä, että niin moni lukijani on ollut valmis toimimaan kissansa puolesta kirjurina ja vastaillut kysymyksiini.

Olen liittynyt myös Facebookiin ja kerännyt jo miltei sata tykkääjää!

Olen kasvattanut vauvasta pikkuemännän. Emäntä oli koko vuoden alkupuoliskon minun hoitovapaalla, mutta sitten se ryökäle meni taas töihin. Ja vaikka isäntä jäi pikkuemännän kanssa kotiin, en ihan hyväksynyt sitä, että emäntä riekkui päivät ja vielä illatkin aivan muualla kuin minua rapsuttamassa! Mutta nyt kuulin ilouutisen, että se aikoo taas hetken päästä ottaa lomaa. Nyt joulunajanhan se on ollut kotona, mutta sitten taas vähän ajan päästä. Jokin tuossa lomassa kyllä vähän haiskahtaa, samalta kuin pikkuemännän vaippa, tai kaksi!

Saa nähdä, mitä vuosi 2014 tuokaan mukanaan.

Toivon kaikille lukijoilleni hyviä asioita, kuten esimerkiksi kinkkua ja rapsutuksia. Niin ja leppoisia päiviä.

Uudenvuodenlupaus

Vuoden ensimmäinen päivä! Aika jännittävää, kun nyt tulee blogitekstiini ihan uusi vuosiluku, 2013! Ei tämä päivä muuten mitenkään hirmuisen erilainen ole, mutta ennen en ole juurikaan kiinnittänyt noihin numeroihin huomiota. Onkohan kolmetoista oikeasti onnen- vai epäonnenluku?

Olen kuullut, että jossain päin maailmaa joitakin numeroita boikotoidaan. Esimerkiksi lentokoneessa ei ole sen numeroista penkkiriviä tai hotellissa kerrosta. Aika outoa minusta. Ihan kuin ne numerot jotain tekisivät. Sitä paitsi numerot voi kirjoittaa myös kirjaimin.

Onneksi kuitenkin on myös numerot, sillä niillä saa luvun lyhemmäksi. Se on tärkeää esimerkiksi jos twiittaa. Minusta se on lintujen hommaa. Me kissat vain kehräämme tai bloggaamme, ainakin vielä.

Eilen lupasin, että teen uudenvuodenlupaukseni tänään. Tarvitsen kyllä sen pitämiseen teidän apuanne, Rakkaat Lukijani! Lupaan, että kirjoitan vuonna 2013 joka viikko blogiini, ja aion esitellä blogissani myös lukijakissojani. Eli jos sinulla on kissa, oikea, mielikuvitus-, lainakissa tai vaikka kissapehmolelu, voitko laittaa minulle tai emännälleni viestiä, niin haastattelemme kissaasi blogiini.

Riks, raks, sih ja poks

Vauva sai tämän peiton joululahjaksi, mutta minä lainaan sitä vähän, koska nuo kuviot on vähän kuin raketteja.

Tänään on se päivä, kun taivaalla räjähtelee, metallintapaista sulatetaan ja heitetään ämpäriin sekä kuohupullot poksahtelevat. Ei siis kansallinen riisimuropäivä, kuten otsikosta voisi kuvitella.

Minä kyllä ihmettelen, että miksi pitää säikytellä koiria. Ei me kissat niin noista pamauksista olla moksiskaan, ainakaan minä tai kämppikseni, mutta tiedän, että monen koiran elämää ne pelottavat. Ihmettelen myös sitä, että eikö se hevosenkenkä itsessään ole tarpeeksi hyvä ennustus tulevalle vuodelle? Miksi se pitää sulattaa muodottomaksi möykyksi? Ja kuohupulloista mietin, että saisikohan niihin myös kinkunmakua? Tai katkarapua? Kissoille oma hittituote!

Tänään on vuoden viimeinen päivä, ja sen kunniaksi moni miettii, mitä tulikaan tänä vuonna tehtyä. Minä olen perustanut blogin ja tullut isoveljeksi, jos niin voidaan sanoa. Se on yhdelle vuodelle aika paljon.

Ja sitten moni lupailee kaikenlaista seuraavalle vuodelle. Minä lupaan, että lupaan vasta huomenna!

Hyvää vuoden viimeistä päivää ja kehräävää uuden vuoden juhlintaa!