Marraskuun mietteitä

Niin meni lokakuu hujahtaen. Olen yrittänyt auttaa emäntää sen kiireissä, mutta jostain syystä se ei ole kovin helposti ottanut apuani vastaan. Olen tarjonnut kehräystäni ja lämpöäni, varsinkin yöllä emännän pään vieressä. Olen pyrkinyt menemään näppäimistön päälle, muka hiirtä karkuun. Mutta ei toimi. Emäntä on aika ronkeli. Sen mielestä auttaminen on sellaista, joka saa asioita tapahtumaan, eikä hidastamaan niiden etenemistä. Siinä mielessä se ei ole kyllä yhtään kissamainen!

Onneksi minulla oli eilen hoitaja täällä. Sain makoilla yli tunnin sen sylissä, kun se katseli pikkuemännän kanssa jotain elokuvaa sillä aikaa, kun pikkusisko nukkui. Viikonloppuisin on ehdottomasti parhaita hetkiä ne, kun pikkusisko nukkuu tai kun molemmat pikkuihmiset ovat menneet nukkumaan.

Kuulin vähän aikaa sitten hyvin surullisen uutisen. Jälleen yksi kuukauden lukijakissoista, joita haastattelin muutama vuosi sitten, on menehtynyt. Nyyh. Mutta sellaista se elämä on. Kuolemaakin. Ja nyt oli kurpitsaviikonloppu, jonka aikana muistellaan kaikkia, jotka elävät yhä muistoissamme, vaikkeivät enää ole halattavissa.

Ai niin, emäntäkin sai oman koneensa takaisin. Nyt se voi taas katsella meidän vanhoja kuvia ja toimia paremmin minun sihteerinäni. Se kyllä yrittää aina keksiä tekosyitä, esimerkiksi että jotain opetuksia pitäisi valmistella. Kyllä minä sille opetuksia voisin valmistella: Leijonan käytöskoulu, ensimmäinen kerta, aiheena Kohteliaisuus. Tai vaikka Leijonan kissa-ihmissuhdekoulu, ensimmäinen kerta, aiheena Toisen huomioon ottaminen. Opetusta kerrakseen!

24. luukku: Kuukauden Lukijakissa: Joulukuu

Joulukuun lukijakissaa olette saaneet odottaa. Tämä olkoon joululahjani teille Rakkaat Lukijani! Olen saanut blogiini arvovaltaisen vieraan, josta olen nähnyt päiväunia. Ja ei, kyseessä ei ole joulupukki, vaikka nyt onkin jouluaatto. Kerrotko meille, kuka olet?
Minä olen nimeltäni Meggi (tai alkujaan Meggy). Olen rodultani Siperian metsäkissa ja tarkemmin Nevan naamiokissa. Olen väriltäni valkean harmaanruskea. Sanovat sen olevan hylkeen väri (seal). Silmäni ovat siniset ja kuin mustalla meikatut. Siitä varmaan tulee rotunimikekin.

Lähde: Tarja Halosen Twitter-kuvat

Oih, taidan olla rakastunut! Tai siis taisin olla jo aikaa sitten, kun ensimmäisen kerran sinusta kuulin ja kuvasi näin. Missä asut ja kenen kanssa?
Asun Helsingin Hakaniemessä Tarjan ja Pentin kanssa.

Olenkin seurannut heidän kissa-asioitaan. Olen tosi iloinen siitä, että sinä muutit heille, koska mielestäni joka taloudessa olisi hyvä olla kissa! Ja tietysti tärkein, eli mikä on lempiruokaasi? 
Lempiruokaani ovat katkaravut – mutta saan niitä vain kerran viikossa. Olen kuulemma lievästi allerginen kalalle. Tavallisesti syön erilaisia raksuja ja kosteaa kissanruokaa. Emäntäni valittaa, että yhtenä päivänä kelpaa yksi - toisena toinen. Mutta kuka sitä sitten aina tahtoisi samaa syödä – paitsi sitten taas joskus niin. Emäntäni ei oikein tunnu taipuvan tähän kokeilevaan ruokamenuuseen.

Minä niin tiedän nuo emännät. Eivät oikein pysy aina kissamenossa mukana. Mitä teet mieluiten?
Lempipuuhatkin vaihtelevat, mutta kissapalloilu on aika kivaa. Emäntä tai joku muu heittää (mieluiten tinapaperista) pallon. Minä otan kiinni ja joskus palautan sen heittäjälle. Muutenkin kiinniottaminen on kivaa. Iltauutiset katson tietysti jonkun sylistä.

Pallot on kyllä tosi kivoja. Täytyy ehdottaa omalle emännälle tuota tinapaperipalloa. Uskon, että näin jouluna se voisi onnistuakin. Mikä on mottosi?
Ihmiset voisivat oppia paljon kissoilta, jos he eivät olisi niin kovin kiireisiä.

Hauskan karvaista joulua kaikille Meggi

Olipa viisaasti sanottu. Kiitos sinulle Meggi! Ja kiitokset myös emännällesi sihteerinäsi toimimisesta! Kuulin, että hänellä on tänään merkkipäivä. Välitäthän hänelle kehräävät onnentoivotukset!

Suomen kuuluisimman kissan terveisten myötä toivotan 

oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoilleni!

Kuukauden Lukijakissa: Marraskuu

Johan se taas meni kuukausi nopeaan. Jälleen on uuden lukijakissan aika. Marraskuun kissa, kuka olet?

Mie oon Vili, arvoni tunteva hopeatiikeri. Ikää miul on 11 vuotta ja näihin vuosiin on kuule mahtunut yhtä ja toista!

Joku voisi sanoa tuohon, että ehkäpä jopa yhtätoista! Hehee! Hopeatiikeri kuulostaa kyllä hienolta ja kuvasta katsottuna näyttää myös. Jos en olisi Leijona, olisin varmaan Kultaleijona. Ja niin minä olenkin aina silloin, kun Leijonat voittaa. Missä asut?
Mie asun Savonlinnassa. Oon mie maailmaakin nähnyt ja Suomea kiertänyt. Syntynyt oon Vihdissä ja asunut myös pariin otteeseen Keski-Suomessa. Nyt syksyllä mie palasin takaisin omien palvelijoideni luokse ja vietän ihania kissanpäiviä! Joku vois sannoo minnuu reissukissaks, mutta oikeasti en mie paljon ainakaan automatkoista tykkää, tulee vain huono olo. Onneks ei tarvihe ennää paljon reissailla! Nyt miun on pitänyt ihan pallautella mieleen miten naukuminen käy savoks, vähän on viel hiomista. Naapuritalossa kun uottelee pari metsästyskaveria ja täytyyhän niiden kanssa pystyä kommunikoimaan. Meil on ihan oma metsästysseura. Metsästetään pienriistaa, myyriä ja hiiriä ja semmoista.

Kuulostaa todella jännittävälle. Oma metsästysseura...hmm...siinä olisikin ideaa! Kenen kanssa asut?

Palveluskuntaani kuuluu neljä ihmistä. Kaksi isoa eli emäntä ja isäntä ja kaksi aika pientä. Mie annan heidän kaikkien palvella itseäni tasapuolisesti ja ne pienetkin on muuten tosi taitavia silittäjiä ja leikittäjiä. Oon kouluttanut heidät hyvin. He ovat aika fiksuja ollakseen niinkin pieniä, antavat miun olla myös rauhassa kun sitä tahdon.

Hyvin koulutettu selvästi. Minulla on pikkuemännän koulutus vielä ihan kesken, mutta hiljaa hyvä tulee. Ja sitten tietenkin tärkeimpään eli mitä syöt mieluiten?

Mie oon aika tarkka ruokani suhteen. Niin ja tykkään syödä pieniä annoksia, muuten tulee höntti olo. Katkaravut on herkkua, nam! Tiedätkös, joskus kun olin nuorempi kolli, emäntä ja isäntä teki eräänlaista littanaa ruokaa itselleen ja laittelivat siihen juustoa, jota miun tekis mieli myös aina napata, ja muuta herkkua. Noh, sieltä kierähti lattialle sellainen musta pallero, oliivi ja mie nappasin sen hampaisiini ja voi se oli ihanaa! Siis ihan todella hyvää! Mie oisin tahtonut syödä niitä vaikka kuinka paljon, mutta kuulemma ne ovat liian suolaisia. Ootko sie maistanut oliiveja? Sit mie tykkään sellaisista kastikeruoista, en hyytelöistä, niitä on miulle ihan turha tarjoilla.

Vai että oliiveja. Mitähän ne oikein on? En ole maistanut, ainakaan muistaakseni. Ja kastikeruoka...paljon mielenkiintoisia juttuja. Katkaravut sentään on ihan tuttua täälläkin, luonnollisesti. Mikä on lempipuuhaasi?

Nukkuminen! Mie rakastan nukkumista, etenkin emännän kainalossa… tai jaloissa, mutta mieluiten kainalossa. Ennen mie en saanut nukkua ihmisten sängyssä, mutta onneksi eräs itselleni tärkeä ihminen aikoinaan sen miulle opetti. Tehtiin emännän ja isännän kanssa sellainen sopimus, että nykyään se on miulle sallittua. On muuten tosi hyvä sopimus! Se on myös melkoisen makoisaa kun pienet ihmiset heti aamulla tulee palvelemaan minua. Siis neljä kättä yhtä aikaa hieroo miun hartioita, ihanaa! Isäntä teki muuten miulle ihan mittatilaustyönä kiipeilytelineen ja sen ylätasanteella mie tykkään nukkua ja tarkkailla takapihan tapahtumia. Ja aina kun mie oon siellä ylhäällä, pienet ihmiset antaa miulle omaa aikaa. Leikkimisestä mie tykkään myös… Niin ja siitä metsästämisestä, siinä mie oon hyvä!

Olen ihan pikkuisen kateellinen siitä, että saat nukkua emäntäsi kainalossa. No olen minäkin joskus saanut, mutta harvemmin. Minun pitää kyllä saada pikkuemäntä hellimään minuakin, tähän mennessä on keskittynyt pitkälti vain kämppikseeni. Teillä taitaa olla kätevä isäntä tuosta kiipeilytelineestä päätellen. Mikä on mottosi?

Ikä on vain numeroita!

Niinhän se on, mutta jos on 11 vuotta, mikä on muuten yhtä paljon kuin kämppikseni, voi sanoa olevansa tuplasti ykkönen! Mitä yhteistä on sinulla ja minulla?

Myö osataan elää täyttä elämää ja nauttia siitä!

Todellakin! Paljon kiitoksia sinulle hassua murretta puhuva Vili! Ja hyvää pyhäinpäivää sinne Savonmualle. Heh, vähän minäkin osaan tuota!

Kuukauden Lukijakissa: Lokakuu

Vuoden viimeinen kvartaali käynnistyy ja sen saa kunnian aloittaa Lokakuun Lukijakissa. Heipä hei, kuka olet?
Olen Tyyne Ei Alas Pöydältä Nyt Heti Usko Jo. Olen varmasti kuninkaallista sukua, koska minulla on noin monta nimeä. Yleensä palvelijani kutsuvat minua vain Tyyneksi tai Tympykäksi ja joskus kaikilla ihmeellisillä lempinimillä kuten Sandis, Räpiköivä Rääpäle ja Punttihousu. Luulisin etteivät he itsekkään tiedä mistä nuo kaikki nimet tulevat.

Rakkaalla kissalla on monta nimeä! Minuakin emäntä kutsuu monella eri nimellä. Missä asut?
Asun Raumalla korkeassa valkoisessa talossa. Muutimme tänne kauhealla tohinalla muutama viikko sitten. Aluksi pelästyin muuttojuttua, kun en tiennyt mitä se tarkoittaa ja menin sohvan käsinojan sisälle piiloon. Toinen palvelijoistani sitten joutui minut sieltä ulos vetämään. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen siihen että muutettiin, sillä täällä uudessa kodissa on pitkä käytävä jota pitkin on kiva juosta aina iltalenkkiä. Ja muutenkin täällä on enemmän tilaa ja kauheasti kaikkea tutkittavaa ja parveke jonne menen välillä ottamaan aurinkoa ja katselemaan lentäviä paisteja.

Heei, pääseekö sohvan käsinojan sisään piiloon? Täytyy yrittää, toimiiko meillä. Se, että on tilaa on kyllä kivaa. Ja parveke! Kenen kanssa asut?

Asun kahden palvelijani kanssa. Yleensä he ovat oikein mukavia ja tykkään loikoilla sohvalla heidän vieressään. He rapsuttelevat minua ja juttelevat hassuja. Joskus jompikumpi saattaa kuitenkin hiukan ärähtää jos vaikka satun maistelemaan vähän tuolin käsinojaa tai juoksemaan niin kovaa iltalenkillä että maljakko kaatuu ja silloin menen sohvan alle hetkeksi. Joskus sunnuntaisin he nukkuvat kauhean pitkään ja silloin vähäsen huolestun ja herättelen heitä maukumalla mahdollisimman kovaa. En oikein aina muista mikä aamu heidän pitää kiiruhtaa sinne työjuttuun ja mikä päivä he jäävätkin tänne kotiin minun kanssani.

Kyllä joka kissalla täytyy palvelijoita olla! Mitä syöt mieluiten?
No mieluiten syön tietenkin katkarapuja. Niitä on kyllä illalliseksi ihan liian harvoin jos minulta kysytään. Tykkäisin kovasti syödä myös tonnikalaa ja sellaisia raksuja joita palvelijat kutsuvat karkeiksi. He ovat kuitenkin sanoneet, että ne eivät ole hyväksi minulle ja siis niitäkin saan aika harvoin. Minulla on aika herkkä massu ja sairastun helposti jos saan vääränlaista ruokaa, joten yleensä syön kuitenkin sellaista liharuokaa jossa on sininen kansi. Se on onneksi ihan hyvää, sillä ovat nuo yrittäneet sellaista punakantistakin minulle antaa ja siitä en tykännyt yhtään.

Jee, katkarapuja olla pitää! Mutta tämä oli minulle uutta, saako ruokaa erivärisillä kansilla? Meillä on lähinnä vaan pussiruokaa. Mikä on lempipuuhaasi?
Oi, lempipuuhaani on leikkiä parhaan kaverini Kepin kanssa. Keppi on ollut minulla ihan aina. Laitan Kepin suuhuni ja juoksen oikein kovaa seinää tai hyllyä päin niin että Keppi singahtaa. Se on hauskaa ja aika jännittävää. Joskus jompikumpi palvelijoistani myös heiluttaa Keppiä ja sitten juoksen sen perässä. Tykkään myös iltalenkeistä ja juoksen edestakaisin pitkin käytävää oikein kovaa. Joskus niin kovaa että en ehdi jarruttaa ja juoksenkin seinää päin. Se on hieman noloa, mutta ei kuitenkaan haittaa kauaa. Iltalenkin jälkeen voinkin sitten käpertyä sohvalle palvelijan viereen rapsuteltavaksi. Sekin on ihanaa.

No takuulla on! Mutta tuo Keppi kuulostaa kyllä erikoiselta. Meillä pikkuemäntä on löytänyt jonkun esineen, jota kutsutaan sähläysmailaksi. Luulen, että se on jotain sukua Kepille. Mikä on mottosi?
Mitä kovempaa, sitä kovempaa! Tämä pätee kaikkeen tekemiseeni, sillä tykkään syödä, kehrätä ja maukua äänekkäästi ja myös kaikkein kivointa on kun saa juosta ihan täysillä.

Pistät siis kaiken peliin! Kunnon kissameininkiä. Mitä yhteistä on sinulla ja minulla? 
Leijonaa olen kuullut joskus sanottavan viidakon kuninkaaksi (asutko viidakossa, sitä en kyllä tiennyt) ja minähän olen myös kuninkaallista syntyperää.

Tuo on kyllä niin totta! En minä ihan viidakossa muuten elä, vaikka meillä onkin vihreä matto. Kiitos paljon Sinulle ja terveisiä!

Kuukauden Lukijakissa: Syyskuu

Sanotaan, että olisi vielä kesää jäljellä, mutta kyllä tämän kuukauden nimi on jo syksyinen. Syyskuun lukijakissa, kuka olet? 
Roope. Emäntä sannoo melko usein mua myös vauvaksi.

Olen huomannut, ettei vauvat välttämättä aina ole vauvoja. Meillä ainakin vauvasta tuli pikkuemäntä. Ja olen kuullut, että kapalossa olevaa perhosvauvaa sanotaan koteloksi ja vasta sen jälkeen siitä tulee perhonen. Aikamoista metamorfoosia. Missä asut? 
Valtimolla, se on kai jossain idässä. Oon syntyny Oulaisissa, Pohojospohojammaalla.

Se on varmaan tosi kaukana. Olen itse käynyt vain Keskipohojammaalla. Kenen kanssa asustat?
Mulla on kaks kämppistä ja sitte on myös emäntä ja isäntä.

Taidat ollakin jo tuttujen lukijakissojen kämppis. Hauskaa, että teitä on monta. Mikä on lempiruokaasi? 
Tykkään syödä kaikkia mahollista ja kaikkien mahollisten kupeista ja lautasilta. Erityisen kiinnostunu oon siitä, mitä emäntä syö.

Heh, siinä muistutat paljon pikkuemäntää, koska se vahtii kyllä tarkkaan kaikkea, mitä emäntä syö ja haluaa itsekin maistaa. Mitä teet mieluiten? 
Oon vielä pieni ja mua kiinnostaa kaikki liikkuva, kuten sormet ja varpaat ja tykkään tehä yllätyshyökkäyksiä. Emäntä ja isäntä ei tästä tykkää, mutta mulle se on kiva leikki! Kaikki on muutenkin tosi jännää ja kaikella voi leikkiä. Tykkään myös ratkaista ongelmia ja emäntä sanoikin kerran mulle, että oon paljo viisaampi ku nuo mun kämppikset. Mitä se sitte lie tarkottaaki.

Minäkin olen viisaampi kuin kämppikseni. Uskon, että se on nuoruudesta kiinni. Mikä on mottosi? 
Leikki on työni.

Ja se onkin hyvä työ! Oikein päivän hyvä työ. Hehee. Mitä yhteistä on sinulla ja minulla? 
Me ollaan molemmat tosi hyvän värisiä! Mää oon vähemmän laikukas, mutta hyvä on väri kuitenki!

Kyllä kissa saa olla korea (vaikka se onkin maa). Kiitos sinulle ja komeaa syksyä sinne Valtimolle!

Kuukauden Lukijakissa: Elokuu

Kun pimenevät illat, alkaa olla taas uuden lukijakissan vuoro. Aika rento meininki - vielä hyvin kesäinen - tuossa kuvassa, kuka olet? 

Olen Vili, sisäkissa ja olen kaksi kynttä vanha.

 

Ei vielä mene siis toiselle tassullekaan. Missä asut? 

Asun suuren suuressa kerrostalokodissa kera vanhempieni. Minulla on kodissamme paljon erilaisia paikkoja, joista tutkailen ympäristöäni. Kotonani on paljon harmaan eri sävyisiä huonekaluja ja mattoja. Äitini sanookin, että sulaudun värini puolesta hyvin kodin sisustukseen. Olen todella kiltti kisu, en ole koskaan tuhonnut yhtikäs mitään. Olen vanhempieni silmäterä ja äiti saakin hepulin jos kotiin tultuaan ei löydä minua muutamaan minuuttiin. Äiti ja isi ovat myös aika hassuja, kun ne soittelevat ulkomaanmatkoiltaan aina hoitotädille sille verukkeella, että saa puhua minulle. Olen kyllä kova ikävöimään, myönnettäköön kautta kissamaisuuteni!

 Varsinainen sisustuskissa siis sinäkin. Ja ikävöinnistä...kämppikseni harrastaa sitä myös, mutta minä en niin selvästi. Mitä syöt mieluiten? 
Katkarapusia, kinkkua ja Pirkan lohta ja taimenta kastikkeessa.
 

Kuulostaa herkulta! Tuli ihan nälkä. Mikä on lempipuuhaasi? 

Rapisevien rottiensaalistaminen (Ramitsujen) sekä punaisen pisteen jahtaaminen.

Heh, mikä onkaan tuo punainen piste?! Rotat ovat myös kämppikseni mieleen, ainakin hetken. Minä tykkään enemmän palloista. Mikä on mottosi? 

Syö, leiki, nuku ja rentoile! Parempi katkarapu kissan masussa kuin kymmenen pakastimessa.

 

Tuo oli loistava! Todellakin, mitä ne ihmiset niitä katkarapuja siellä pakastimessa pitää. Antaisivat kissoille! Mitä yhteistä on sinulla ja minulla? 

Olemme raidakkaita raitahaalarirentoilijoita, jotka osaavat nauttia kissamaisesta elämästä :) *kurnau*

Todellakin! Kiitos sinulle ja hyvää loppukesää!

Kuukauden Lukijakissa: Heinäkuu

Vuosi on puolessa ja kalenteri taas kääntynyt. Aika haastatella Heinäkuun Lukijakissaa. Mau, kuka olet?
Olen Ragdoll-kolli. Nimeni on Fatdolls Edrich, mutta ystävien kesken minua kutsutaan Ediksi ja kotona minulla on aika monta muutakin kutsumanimeä. Olemme siskopuoleni Olgan kanssa ihmisrakkaita ja olemme aina siellä, missä tapahtuu jotain. Vaikka olemme lähisukua niin olemme kuitenkin hieman erilaisia luonteeltamme, olisihan se mälsää jos olisimme ihan samiksia.

Tosiaankin, luulen, että siitä tulisi vain maukumista, jos olisimme kaikki samanlaisia.
Minulla on varmaan keskivertokissaa paremmat kommunikointitaidot. Esimerkiksi aina kun haluan herkkuja alan vain naukua ja nousen herkkuhyllyä vasten niin heti isäntä tai emäntä ymmärtää viestini ja saan niitä muikean hyviä pikkuraksuja.

Olen huomannut, että meidän kissojen kommunikointi ei ole ongelma vaan nuo ihmiset. Ne ei ihan aina ymmärrä kaikkia toiveitamme. Sinulla taitaakin olla ihan hyvät ihmiset siellä, kun ymmärtävät. Missä asustelette?
Asun Espoossa kerrostaloasunnossa yhdessä siskopuoleni Olgan ja isännän ja emännän kanssa. Parasta meidän talossa on pitkä suora käytävä, jossa me Olgan kanssa juostaan välillä tosi kovaa ja silloin saa kaikki muut olla tosi varuillaan, ettei satu yhteentörmäyksiä. Kesällä me viihdytään paljon parvekkeella, kun sieltä näkee niin tosi hyvin joka paikkaan ja varsinkin kaikki ilmassa pörräävät otukset on meistä jänniä.

Parveke on ehkä kesässä kaikkein parasta! Mistä ruuasta pidät?
Olen melko kranttu ruuan suhteen. Syön pääasiassa raksuja ja herkuista pidän kovasti. Märkäruuasta nuolen vain kastikkeet ja jätän loput Olgalle. Olga tykkää myös kinkusta ja nakeista, mutta minulle ne eivät maistu. Monet sanovat minua isoksi kissaksi, mutta mielestäni hieman reilu kahdeksan kiloa on juuri sopivasti. Muut kissat ovat vain niin rimpuloita.

Heh, olet varmaan vähän kuin kämppikseni, noin niinkuin koon puolesta. Olet varmaan pikkuemäntää isompi, muttet kauaa, koska se kasvaa kohisten. Mitä teet mieluiten?
Suuresta koostani huolimatta tykkään pelata jalkapalloa ja olen siinä melko taitava. Lisäksi olen kova puskemaan ihmisiä ja tavaroita. Viime aikoina olen nukkunut yöni lavuaarissa, mutta vedestä en kylläkään pidä. Olga on mielestäni vähän hassu, sillä hän tapaa juosta valojen perässä. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Ja edelleen kerrot yhtymäkohtia kämppikseeni, sillä hänkin on makoillut lavuaarissa, vaikka emäntä ei sitä olekaan nähnyt. 
Olga on lisäksi kova saunomaan. Minä viihdyn paremmin suihkun puolella, enkä siedä, jos minua ei oteta mukaan suihkuun tai muutenkin jos minulta suljetaan ovet. Olga rakastaa pyyheliinoja ja menee aina niiden päälle makaamaan. Pyyhkeiden puuttuessa myös vaatekasat kelpaavat, eikä haittaa vaikka ne olisivat kuinka likaisia. Yönsä Olga nukkuu sängyssä isännän ja emännän kanssa. Minäkin saatan ajoittain pistäytyä siellä, mutta olen paljon siskopuoltani itsenäisempi.

Hyvä, että emäntäni lukee tämän, sillä nyt hänelle on todisteita, että kyllä kissatkin saa ja voi nukkua sängyssä! Ottaisi opikseen! Taidat olla monessa aika samanlainen kuin kämppikseni, mutta mitä luulet, onko meissä kahdessa jotain samaa?
Yhteistä meissä kahdessa on varmastikin huomionhakuisuus, puskeminen ja herkkujen kerjääminen, vaikka sinun herkkusi eivät minulle maistusikaan.

No hyvä, saan syödä ne itse! Kiitos paljon sinulle vastauksista ja hyvää kesän jatkoa!

Ikuista rakkautta

Olen surullinen. Minut kauniilla silmillään hypnotisoinut Viivi-kissa on nukkunut ikiuneen. Emme koskaan tavanneet tässä elämässä, vaikka häntä salaisesti palvoinkin siitä saakka, kun hän kävi blogissani vierailulla. Ehdin haaveissani perustaa jopa perheen hänen kanssaan.

Kuulin jostain, että rakkaus on ikuista vain elokuvissa tai silloin, jos kuolema heidät erottaa. Ikuisuus on aika pitkä aika, varsinkin kissalle, mutta tuommoinen kaunokainen sen kyllä ansaitsisi.

Ihan vasta myös yksi toinen melkein tuttu kissa nukkui pois. Jotkut on sairaita, toiset vanhoja ja kolmansille sattuu jokin onnettomuus. Sitä ei koskaan tiedä, mitä itselle tulee eteen, tai muille. Siksi on hyvä osata nauttia hetkestä ja niistä, ketkä ovat lähellä.

Kuukauden Lukijakissa: Kesäkuu

 

Nyt ollaankin jo kesässä, ja vuoron saa Kesäkuun Lukijakissa. Mikä on nimesi? 
Rontti. Monesti kuulen kutsuttavan itseäni myös nimellä Ronttiainen tai Rontinpoika. Ennen minua sanottiin myös vauvaksi, mutta sitten meille muutti uusi vauva ja minusta tuli Rontti taas.

Eikös olekin hassua, että nimet ja roolit muuttuvat ajan mittaan. Meilläkin oli vauva, mutta se muuttui pikkuemännäksi. Missä asustat ja kenen kanssa? 
Valtimolla, Pohjois-Karjalassa isännän ihanassa talossa. Asun siellä isännän, emännän ja kahden ihanan kämppiksen kanssa. Isäntää rakastan yli kaiken ja seuraan häntä monesti kaikkialle. Emäntää siedän, kun se antaa ruokaa ja silittää.

Heei, tämä kuulostaa tutulta ja näytätkin tutulta. Taidatkin olla Tammikuun Lukijakissan kämppis. Kivaa kuulla sinunkin kuulumisia! Mitä syöt mieluiten?
Juustoa. Makkarakin on hyvää.

Minä olen kuullut, että hiiret syövät juustoa. Onkohan niin, että jos kissa syö juustoa ja hiiri haistaa sen, hiiri juoksee suoraan kissan mahaan? Voi ollakin, mutta asiaan, eli mikä on lempipuuhaasi?
Tykkään olla isännän kanssa ja tarvitsenkin paljon hänen huomiotaan ja menen useasti makaamaan mm. isännän koneen päälle sen tehdessä töitä, kun se ei tajua, että minua pitäisi hoitaa. Tykkään leikkiä itsekseni, mutta minulle tulee nopeasti hätä, jos en näe vähään aikaan kämppiksiäni ja sitten minun pitääkin naukua heitä luokseni.

Tuo on hyvä keino estää ihmisiä tekemästä tarpeettomia asioita. Minä menen makoilemaan yleensä emännän lehden päälle. Mikä on mottosi? 
Ilman isäntää ei maailmassa olisi mitään. 

Sepäs onkin omaperäinen motto. Pisteet siitä! Mitä yhteistä on sinulla ja minulla? 
Tykkään rapsuttelusta ja etenkin, jos sen tekee isäntä.

Heh, näin on! Ja tuo kuvan asentokin näyttää tutulta! Kiitos Sinulle ja hyvää kesää sinne Pohjois-Karjalaan!

Kuukauden Lukijakissa: Toukokuu

 

Olemme jo toukokuussa ja sinä saat kunnian olla tänään äänessä. Kuka olet?
Olen Rusina, kohta 3-vuotias suklaabritti.

Oooo, oikea rotunainen! Missä asut?
Asun nyt syntymäkodissani väliaikaisesti, koska olen täällä mammalomalla. Mammaloman jälkeen palaan oikeaan kotiini. Tosin kuulin, että se on myyty eikä uudesta kodista ole vielä tietoa. Paljon muutoksia pienen kissan elämässä, mutta luotan että uusi koti löytyy. Minulle on luvattu oma huonekin.

Nyt tuli kyllä niin monta paljastusta, että näitä pitää ihan pureksia. Minä en ihan tiedä, mitä se mammaloma on, mutta emäntäni varmaan osaa minulle kertoa. Uusi koti ja oma huone kuulostaa oikein mukavalta! Kenen kanssa asut siellä?
Asun oikeasti mamin ja sen kaverin kanssa, vaikka kai sitä voi jo isukiksi kutsua, kun ollaan niin pitkään jo tunnettu. Tällä hetkellä asun kuitenkin kolmen vauvani kanssa. On täällä muitakin kissoja ja ihmisiä, mutta vauvakammariin saa tulla vain ihmiset, ei muut kissat.

Ahaa, ilmeisesti tuo mammaloma liittyy noihin vauvoihin. Meilläkin oli vauva, ihmisvauva, mutta se on kasvanut jo aika isoksi. Kissavauvoja en ole nähnyt piiitkään aikaan, varmaankin silloin viimeksi, kun olin itse vauva, enkä niistä ajoista enää muista paljoakaan. Olisi kiva nähdä vauvakissoja. Mitä syöt mieluiten?
Raksuja, ja vain sitä yhtä merkkiä. Joskus syön pelkästään niitä ja siitä ei ihmiset aina tykkää. Pitäisi kuulemma syödä muutakin.

Kaikkea ne ihmiset toivookin, välillä ei saisi syödä ja välillä pitäisi. Hassuja ovat ne. Mikä on lempipuuhaasi?
Syöminen ja nukkuminen. Tosin jos jotain tapahtuu niin minun pitää olla mukana menossa. Välillä siivoan ja laitan ruokaa, saunominen on myös mukavaa.

Minä luulen, että minä tykkäisin kanssa saunoa. Isäntä ainakin tykkäisi, mutta meidän kotona ei ole saunaa. Siivoamisesta minä en kyllä välitä, mutta kai se on naisten juttu. Mikä on mottosi?
Kaikessa mukana.

Heh, kissapartiolainen. Mitä yhteistä on sinulla ja minulla?
Minä olen myös muodikas ja tyylikäs sisustuselementti. Hienon värini ansiosta sovin lähes joka paikkaan ja mielelläni testaan kaikkia mahdollisia paikkoja. Tosin mami on välillä sitä mieltä, että olisi kivaa pitää muitakin koriste-esineitä esillä, mutta olen vakuuttunut, että minä olen kaunein ja paras.

Näinhän se on! Mitähän noiden ihmisten kodeista tulisi ilman meitä kissoja? Ei varmaankaan olisi ihan sisustuslehtikamaa. Mistä tulikin mieleen, että joissakin emännän lehdissä on ilahduttavan usein kissoja ihmisten kotikuvissa. Hyvä me!

Aprillia!

Tänään on kuulemma tapana syödä silliä ja juoda kuravettä. Minä en ymmärrä sellaista. Tai no silliä voisin kyllä syödä, mutta veden pitää olla puhdasta. Minua ei onneksi ole jekutettu tänään, ainakaan niin, että olisin huomannut. Emäntä kyllä kertoi, että radiossa ja netissä on paljon juksauksia. Yleensä on lehdissäkin, mutta tänään ei tullut lehtiä. Aika jännä se päästäinen, kun saa pidettyä postin poissa.

Vaikka alkaa olla jo iltamyöhä, ehdin ehkä vielä juuri ja juuri aprillata kämppistäni. En kylläkään oikein keksi, miten. Ehkä menen keittiöön emännän perässä, käsken sen avata pakastimen ja rapistella sieltä jotain pussia. Sitten kämppikseni tulisi paikalle ja varmasti luulisi saavansa katkarapuja, mutta minä vain hihittelisin viiksiini.

Tuo on ehkä vähän liiankin yleinen juksaus meillä, joten ei se ole mitään erityistä aprillia. Nyt keksin! Kerron kämppikselleni, että tämän kuun lukijakissa on tyttöystäväni! Näytän kuvaakin, joten varmasti menee täydestä. Sitten kun kämppikseni ihmettelee asiaa, minä mau'un: "Aprillia, aprillia!" Hmm...mutta nyt tulikin mieleeni, että eihän se välttämättä olekaan aprillia...

Kuukauden Lukijakissa: Huhtikuu

Hei söpöliini, kerrohan kuka olet?
Olen Viivi, 9-vuotias kotikissa.

Ainakin sinulla on tosi kauniit silmät ja vangitseva katse. Mahdatkohan asua kovinkin kaukana?
Asun Jyväskylässä, Rautpohjassa Emäntäni sekä hänen lapsensa kanssa. Kaks muuta kissaa löytyy myös laumasta. Olen näille ikäänkuin sijaisäiti, vaikka emme sukua olekaan. Olen myös imettänyt molempia.

Olet siis selvää emoainesta! Vieläkin tuijotan silmiäsi tuosta kuvasta. Mikä on lempiruokaasi?
Royal canin eväät. Minulla on herkkä vatsa, enkä sen vuoksi pysty syömään mitä tahansa.

Tiedän tunteen. Minulla puolestaan korvat reagoivat joihinkin ruoka-aineisiin. Mikä on lempipuuhaasi?
Nukkuminen. 

Hehee, se on yleistä! Luin jostain, että me kissat nukutaan jopa 20 tuntia vuorokaudesta. Emäntäsi teki muuten meille tuommoisen kivan makuupaikan, mikä tuossa sinun kuvassakin vähän näkyy. Kämppikseni on ominut sen itselleen ja leluilleen. Siellä on hyvä nukkua. Entäpä mitä yhteistä meillä on? 
Ollaan molemmat rakastettuja kotikissoja.

Totta, hyvä emäntä tai isäntä on tärkeintä, koska sen myötä muutkin asiat kyllä sujuvat. Vielä tärkeämpää on tietysti se, että emännällä tai isännällä on hyvä kissa, ja sitähän me takuulla olemme! Mukavaa kevättä sinne Jyväskylään!

Kuukauden Lukijakissa: Maaliskuu

Taas on kalenterin sivu käännetty ja aika antaa tilaa lukijoilleni. Maaliskuun Lukijakissa herätyyys, kuka olet?

Tiikeri aka Mona. Olen 12-vuotias kotikissa. Synnyin navetassa ja pentuna olin kuulemma ihan villi ja epäilevä. Nykyisin olen rauhallinen ja ihmisvieraatkaan ei haittaa minua. Mutta vieraista kissoista en tykkää, kavereista kyllä.

Heh, oikea maaliskuun misu, tyttöystäväainesta selvästi, vaikka taidatkin olla aika puuma minulle. Missä asustat?
Olen asunut useammassa paikassa näiden ihmisteni kanssa, mutta nyt jo useamman tovin jossain, missä on kuulemma hirvivaara. Olen kyllä nähnyt peuroja ja jäniksiä, sekä ketun jäljet, mutten vielä yhtään hirveä.

Hirvi on kyllä ihan hyvää, mutta olen kuullut, että ne on kissoja vähän isompia, ettei ihan hiiriä ainakaan. Onko sinulla muita lemmikkejä?
Asun mun ihmisten kanssa, joita oli tosi pitkään kaksi, mutta jokunen aika sitten ilmaantui myös kolmas, sellanen pieni. Sitten on mun kaveri, senkin lempinimi on Leijona.

Vau! Minä olen muuten tavannut sen pienen ja sen toisen ihmisen. Totuuden hetki, mikä on lempiruokaasi?
Ennen tykkäsin hiiristä eniten ja metsästin niitä. Nyt on jotenkin alkanut tympimään se homma. Valmiit kanaruuat on herkkua, ne tulee helposti lautasella, etenkin kun vähän muistuttaa noita ihmisiä. Kinkku on kans hyvää, mutta ei niistä muovipaketeista, yäk. Paperiin kääritty on oikein maittavaa.

Ai, minäkin haluan paperikinkkua! Kämppikseni varmasti myös, saisi silputa paperin samalla. Mikä on lempipuuhaasi?
Nukkuminen. Löydän aina parhaat, pehmoisimmat ja lämpimimmät paikat nukkua ja yleensä nukun aika monta tuntia yhteen pötköön. Sitten hiiviskely ja ihmisten käskyttäminen on kans kivaa. On kiva, kun saan nuo ihmiset seuraamaan mua, kun vaan naukasen kovaa ja tuijotan nurkan takaa. Sit voi köpötellä seuraavan nurkan taakse, ja ne tulee perässä. Sitten voi hypätä niitten selän päältä vaikka kaappiin nukkumaan.

Taidat olla aika taitava, kun ihan ihmisen selän päältä hyppäät. Minä en ole kokeillut, enkä ole ihan varma uskaltaisinko. Tai siis tokihan minä uskaltaisin, mutta emäntäni tai isäntäni saattaisi säikähtää...
Tykkään myös ulkoilusta, jos ei oo liian kylmä, ja lintusten katselemisesta sohvan selkänojalla istuen. Ennen tykkäsin tosiaan metsästääkin, mutta en mä jaksa enää. Se on vähän liian aikaa vievää hommaa, nukkuakin voi. Joskus leikin vähän metsästyshommia ja painin tuon kaverin kanssa. Ihan vaan että pysyy kunnossa ja vähän senkin takia, että se muistaa kuka täällä määrää.

Kuulostaa kyllä todelliselle kissanelämälle! Joka päivä kissanpäivät! Varsinkin tuo ulkoilu on jännittävää, jos joka päivä pääsee ja voi ihan metsästääkin. Mikä on mottosi?
Mulla on niitä kaksi.
1. Mä olen pomo.
2. Ks. kohta yksi.
(hähäähää, tää oli sellanen vitsi, juu nau..)

Hehee, toimii! Mitä yhteistä meillä on?
Yhteistä meillä on se, että mullakin on tosi vahva oma tahto ja tykkään rapsutuksista. Ja silloin kun mua pitää rapsuttaa, niin en anna siinäkään periksi, vaan seuraan ja tungen syliin. Mä olen myös hoitanut tosi paljon vauvaa, ja etenkin silloin kun se oli pieni, mä vahdin sitä. Ja sitten mullakin on kämppis.

Ihan kuin kertoisit minun elämästäni! Olisipa kiva tavata ihan livenä, niin voisimme jatkaa tästä...

Kuukauden Lukijakissa: Helmikuu

Hei Helmikuun Kuukauden Lukijakissa, nyt saat kertoa meille, kuka oikein olet?
Hello! Olen melkein 4 vuotias pihakissa nimelta Nalle. On minulla muitakin nimia, mutta voin kertoa niista ja tarinaani toisella kertaa. Minulla on harmaa turkki ja kullankeltaiset silmat.

Jännittävää. Missä asut?
Asun Floridan kaakkoisrannikolla Casa Verde-talon ymparistossa. Olen asunut muissakin taloissa, mutta en oikein tykannyt, niin itsepintaisena ja paattavaisena kissana paasin sitten takaisin oman kotiin.

Ahaa, no sen vuoksi en näekään vastauksissasi ääkkösiä, kun siellä päin ei taideta niitä käyttää. Onko sinulla perhettä?
Minulla on 2 siskoa, isanta ja emanta.

Blogini lukijat palavat varmasti halusta tietää sinun lempiruokasi?
Lempiruokani on marinoidut katkaravut ja ohuesti siivutettu kalkkuna. Tykkaan myos maidosta ja kermasta.

Onko totta, saako katkarapuja marinoituinakin?! Minäkin olen muuten maistanut maitoa ja kermaa, varsinkin vaahtona. Mitä teet mieluiten?
Lempipuuhia minulla on lukemattomia. Ulkona ollessani metsastan mielellani, minulla on tarkat silmat; minua sanotaan myos nopeaksi, niin saan saaliita kiinni helposti. Eksoottisin saaliini on kuubalainen lisko, joka on pituudeltaan melkein minun mittainen!

Hui! Se oli varmasti vähän eri kuin täkäläiset hiiret!

Lekottelu parvekkeella ja carambola-puussa kiipeily on myos mukavaa. Minua kehutaan myos erinomaiseksi talonvahdiksi. Sisalla ollessani tarkkailen myos kaikkea ymparillani olevaa ja tapahtuvaa. Tiedan, missa tavaroiden kuuluu olla ja epailen kummallisia aania.

En yleensa vieta oita sisalla, koska meilla on autotalli, mihin meilla on oma sisaankaynti ja paljon nukkumapaikkoja. Viime yona paatin jaada sisalle nukkumaan ja keksin, etta isantavaen viereen mahtuu ihan hyvin, kun menee siihen reunalle ensin pitkakseen ja sitten pikkuhiljaa tekee lisaa tilaa. Olin siina koko yon ja emanta sanoi, etta olen niin kiltti ja ihana kissa, etta saan tulla viereen koska tahansa nukkumaan ja kehraamaan.

Voi, kun minunkin emäntä sanoisi niin! Mitä luulet, onko meillä jotain yhteistä?  
Luulen, etta minulla ja sinulla on paljon yhteista. Olemme molemmat hyvannakoisia ja alykkaita.
Totta!
Minun ongelmani on, etta emantasi (minun emantani siskontytar) on paljon parempi tulkitsemaan ajatuksiasi. Minun on kai alettava kouluttaa omaa emantaani, ehka se joskus oppii.
Eiköhän. Se vaatii vaan paljon kärsivällisyyttä!
Ajattelen sinua Leijona ja muita sukulaiskissoja tosi usein. Olisi kiva nahda useammin, mutta viestit ja kuvat kylla auttaa ikavaan ja etta mieli pysyy hyvana. Aion nyt ottaa nokoset ja nahda ihania unia. Buenos tardes!

En tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta Buenos tardes sinnekin puhelias Nalle-kissa!

Kuukauden Lukijakissa: Tammikuu

Sinä saat kunnian olla blogini ihkaensimmäinen Kuukauden Lukijakissa. Kuka olet? 
Pave. Minua kutsutaan myös nimillä Pavetsu, Pave Maijanen ja Hullu katti Huittisista. Viimeistä en ymmärrä ollenkaan, en todellakaan ole kotoisin mistään Huittisissa.

Heh, muistan sen Yamma yamma-laulun, ja tiedän sen Huittis-paikan, olemme ajaneet ohi Poriin mennessämme, mutta missä asut? 
Valtimolla, Pohjois-Karjalassa. Minulla on oma talo.

Oho, minäkin haluaisin oman talon! Asutko siellä ihan yksin vai jonkun kanssa? 
Emännän, isännän ja kahden kämppiksen kanssa. Minä olen tuossa kuvassa isoin eli oikeanpuolimmainen.

Kiva kolmikko ja hyvä kuva! Mutta sitten taas kysymyksiin. Näin heti kättelyssä tai siis tassuttelussa, kun kerta kissoja ollaan, tärkein kysymys: Mikä on lempiruokaasi? 
Olen kaikkiruokainen, kaikki on hyvää. Eniten ehkä kuitenkin odotan sitä hetkeä päivästä, kun emäntä tulee kotiin ja antaa meille makkarat. Se on hyvää!

Makkara kelpaa myös minulle, mutta mielummin kinkku. Entä mitä teet mieluiten? 
Kyttään yleensä jääkaapilla, jos sieltä tipahtaisi jotain minulle. Seurailen kahden kämppiksen leikkejä ja joskus lähden niihin mukaan, mutta yleensä en jaksa. Nukkuminen on parasta! Ulkomaailma kiinnostaa minua kovasti ja vilahdankin heti pihalle, jos vain tilaisuus koittaa. Tätä tapahtuu ihan liian harvoin ja silloinkin ilo loppuu lyhyeen, kun isäntä tai emäntä nappaa minut kiinni ja vie takaisin sisälle.

Kuulostaa oikein mukavalle kissanelämälle! Nukkuminen on todellakin parasta, heti kinkun jälkeen. Nyt yksi paha kysymys: Mikä on mottosi?
Miksi tehdä itse jotain, kun toiset tekevät sinun puolestasi?

Se on hyvä! Voisin lainata sitä. Ja sitten viimeiseen kysymykseen, jossa punnitaan kissan lukutaito eli mitä yhteistä on sinulla ja minulla? 
Jos kaapin ovi on auki, niin olen aika nopeasti siellä.

Hehee, kuulostaa tutulta. Kiitos Pave ja terveisiä kotiisi sekä naapurustoosi!