Kissaporo
Ihaili kissa sarvipäätä
niin kovin, että itsekin
aikoi isona ruveta poroksi.
Halusi päästä mukaan,
taivaalle lentämään,
joulupukille tietä näyttämään.
Uutenavuotena itselleen
tavoitteen asetti,
kevään kuntoaan kohensi.
Kesästä asti yritti
komeita sarvia kasvattaa,
mutta varsin huonoin tuloksin.
Syksyllä se maistoi
hieman jäätynyttä jäkälää,
muttei hyvälle maistunut sekään.
Marraskuussa tuumasi,
taitaa aika käydä vähiin,
silti vielä lentämistä harjoitteli.
Vihdoin jouluaattoiltana,
kun pukki tienoolla vieraili,
se salaa itsensä porovaljakkoon kiinnitti.
Oli kuhmut sen päässä
nyt sarviksi muuttuneet,
eivätkä porot ylimääräisestä suuttuneet.
Pukin ja lahjavuoren kera
lensi kissa joulutaivaalla.
Tunsi olevansa elämänsä kunnossa!
Mutta jäkälään ei koskenut kuitenkaan,
vaan nälän yllättäessä
se tarttui lihaisaan kinkkupalaan.
 |
| Minä en voi ymmärtää, miten joku kissaksi itseään väittävä voi haluta olla poro! Ehkä se on joku kämppikseni kaltainen... |
Ei se ole teistä kumpikaan.Älä ole noin surullisen näköinen kohta saat taas maata varahoitajan rinnan päällä kun joulu koittaa...
VastaaPoista