Leijonan Joulukalenteri: 17. joulukuuta

Kulkukissa joulukirkossa

Kerran kuljin nelitassuin aivan hassuin kohti suurta valoa

Ääni kuului, kellot soi, ne ilkamoi, en tuntenut sitä taloa.

Astui sinne ihmiskansa. Liekö ansa? Silti menin minäkin.

Katto oli korkealla, kuin taivahalla, ja kuului laulu enkelin.

Joku on syntynyt, siksi yössä nyt, myös paimenten riemu raikaa.
Kauan on jo siitä, Herraasi kiitä, tässä yössä on joulun taikaa.

 Seisoi siellä joulukuusi, melkein uusi, kynttilät sen loistivat.
Hymy ja nauru, soitto ja laulu pahan mielen poistivat.

Valaisi yön tähti, väki lähti kotiin ilman touhua.
Päätin jatkaa omaa matkaa, ja kehräsin: Hyvää joulua!

Joulunaika on täynnä ihmeellisiä asioita.