Vihdoin!

Blogitauko syntyi ja venähti vahingossa näin pitkäksi. Olen kyllä useita kertoja yrittänyt saada emännän istahtamaan alas ja toimimaan sihteerinäni, mutta se ei vaan ole ehtinyt. Nyt kun tämä ihme vihdoin tapahtui, kerron lyhyesti, mitä tässä onkaan viime kirjoitukseni jälkeen tapahtunut.

En edes muista, missä järjestyksessä kaikki on käynyt, mutta nämä ainakin on tapahtuneet tässä kevään ja kesän aikana:

- Pikkusiskosta on tullut mahdoton papupata ja juoksija. Joskus se saattaa jopa vähän kiusata kämppistäni, mutta minua se ei uskalla.
- Emäntä kasvoi taas ja poksahti. Tänne tuli jälleen kerran uusi rääkyvä hiirenpoikanen tai jokin sen tapainen. Nyt meillä on siis kolme pikkuihmistä, joten vauhtia piisaa, liiankin kanssa.
- Meille tuli uusi sohva ja sen vuoksi järjestys olohuoneessa muuttui. Minä löysin tietysti heti monta uutta makoilupaikkaa: sohvan päädyssä, tuolilla pöydän alla, raapimispuun majakolossa ja niin edelleen.
- Kämppikseni on laihtunut, ja minä puolestani kasvanut kissana.
- Emäntä on tullut huonoksi valokuvaajaksi. Minun täytynee hankkia sille lahjoituksena jostain uusi puhelin tai kamera, jotta se saisi meistä hyviä kuvia. Olen tarkastanut sen otosyrityksiä ja todennut niiden jäävän hurjan paljon jälkeen vuoden takaisten tasosta.

Tässä nyt tärkeimpiä. Uskon, että tässä pian emäntä pääsee taas sihteerikseni. Sen verran hyvän diilin olen sen kanssa tehnyt. Siitä lisää seuraavassa postauksessani.