Tänään

No nii mä sain taas kirjottaa ku tänää tapahtu nii paljo kaikkee. En ees muista enää missäjärjestyksessä mut ainaki näitä tapahtu.

Mä heräsin tai ainakaa en nukkunu enää.

Sit mä menin jatkaa unii isännän kaappiin mut mäntä ei löytäny mua vaikka kävi iha lähellä. Se meinas jo melkee huolestuu mut sit se otti järeet aseet käyttöön ja laitto katkiksii. Emmä iha heti tullu mut sitku se laski lautaset lattialle mä olin tietty heti siinä. Leiona kyl meinas ottaa mun lautaselta ku se ei muka huomannu et sille tuli oma lautane.

Ja sit mä askartelin pikku männän kaa. Se oppi leikkaa mut ei onneks mun häntää. Ei se ees yrittäny mut mäntä säikähti ku mä olin nii lähellä. Sit mä menin viel siihe koriin ku pikku mäntä otti kaikki jutut siit pois.

Ja sit mä oksensin karva palloja ja ruokaa ja sit mäntä harjas mua. Ai nii vielä mä juoksin tänää Leijonan kaa ja siinähä sitte päivä meniki. Huh!

Ota edes nyt kuva!

Emännällä on ollut vaikeuksia saada kuvattua minua viime päivinä. Se on varmaan unohtanut, miten kameraa käytetään.

Tänään ja eilen se teki jotain paperi- ja pahvijuttuja. Eilen yksin, tänään pikkuemännän kanssa. Emännällä oli sellaiset hauskat liikkuvat jutut kädessä. Minä yritin ottaa niistä kiinni, kun emäntä leikkasi paperia. Emäntä ei kylläkään ollut kovin riemuissaan asiasta, sillä se meinasi leikata viiksikarvaani. Se sanoi, että kyseessä oli sakset. Ja se koko touhu oli kyllä aikamoista askartelua. Harmi, ettei tullut ikuistettua.

Toisilla on oikeastaan vain kuvia blogeissaan. Kuulin myös, että usein ihmiset tykkäävät seurata netistä lähinnä kuvallista sisältöä. Vaikka kuva kuinka kertoisikin tuhat sanaa, en usko, että minun ajatusteni monikerroksisuus tulisi pelkissä kuvissa esille. Ei varsinkaan emännän kameralla tai puhelimella otetuissa.

Vaikka olenkin hyvä poseeraamaan, ei emäntä muka ehdi kuvaamaan. Kuulemma siihen tarvitsee kaksi kättä, ja yleensä sillä on pikkusisko toisessa kainalossa, kun se on vapaana niin kamalan kova menemään. Esimerkiksi minun ja kämppikseni ruokia se on käynyt maistelemassa, vaikka omia ruokiaan ei aina suuhunsa pistä. Kunhan sekin saa kinkkua, aion ehdottaa vaihtokauppaa!

Leijona ja kirahvi tuoliviidakossa

8. luukku: Askarteluja

Joulun alla monet tekevät itse kortteja ja koristeita. Minäkin olen askarrellut emännän ja vauvan kanssa. Se on kyllä vähän sottaista puuhaa joskus. Onneksi minun ei tarvinnut sotkea tassujani, kun vauva hoiti sen puolen. Minä olin työnjohtajana ja ideoijana. Keksin myös runon korttien taakse, jonka emäntä sitten minulta lupaa kysymättä muokkasi.

En kyllä ihan tunnista tassunjälkeä

 Kissan tassut Tontun sormet pikkuiset

Näppärät ja iloiset

Lahjat, kääröt loihtivat

Piparitkin leipovat

Kissan tassut Tontun varpaat pikkuiset

Vikkelät ja suloiset

Joulun taikaa tanssivat

Hyvän mielen tuottavat.

Kenelle näitä nyt laitettiinkaan?

Nyt pitäisi vaan postittaa kortit. Vielä onneksi ehtii. Mutta te, Rakkaat Lukijani, muistakaa laittaa kortit viimeistään 13.12.! Myöhemminkin ehtii, jos on isompia postimerkkejä. Jos on oikein tosi isoja merkkejä, ehtii vielä 20.12. Sen jälkeen ei enää ehdi jouluksi, ellei itse käy viemässä. Mutta näistä tietää tarkemmin tämä sivu.

Hyvää Joulua! t. Leijona perheineen