Kaks räppääjää ja vielä yks

Pikku mäntä tykkää kovasti siitä vihreestä räppääjästä jonka nimi on Risto. Se on kattonu elokuvia ja sit mäntä lukee sille myös kirjaa missä se on. Mäki olin kuuntelee täs yks ilta ja makoilin iha emännän vieres nii kuulin tosi hyvin. Vaik vauvan pää oliki mun päällä melkee mut pystyin keskittyy ku se luki.

Se oli aika hyvä kirja ku siinäki on kissa. Mut se kissa ei oo räppääjä niinku mä vaan se poika. Mut ei se kyl oo ehkä iha nii hyvä ku mä oon. Ei selvästikkää oo nii paljoo kokemusta ku se ei oo musta! Hehee! Taas sain vähä räpättyy.

Ehkä taas joku ilta meen kuuntelee mitä tapahtuu sille räppääjälle ja mitä tapahtuu Alpo kissalle. Nyt vaa mau mau jou jou teille!

p.s. Ja sit on viel toi yks räppääjä tääl ku meil on telkku auki ja sielt tulee se vain surkeeta maukua ohjelma ja männän silmätki on märät.

Yksin kotona

Ehkä roistomaisin asento, minkä tiedän. ;)

Täytyy heti täsmentää tuota otsikkoa, että en minä ole yksin kotona, vaan emäntä luulee olevansa, koska isäntä ja pikkuemäntä lähtivät tänään jonnekin kauemmas, eivätkä tule vielä tänään kotiin. Mutta eihän emäntä yksin ole, koska me olemme täällä myös. Tottakai!

Sen mielikuvitus vaan lähti laukkaamaan kovaa, koska se on nähnyt yhden elokuvan, jossa joku oli yksin kotona. Siinä siihen taloon tuli varkaita ja kaikkea semmoista. Nyt se luulee, että me ollaan roistoja. Siis minä ja kämppikseni! Niin varmaan. Heh.

Emännän kiusaksi taidan ruveta suunnittelemaan pieniä kolttosia. Esimerkiksi menen emännän paikalle sängyssä makoilemaan, voisin myös käydä tartuttamassa karvani emännän työhousuihin ja tehdä hiljaisia salamapyrähdyksiä emännän luo! Kämppikseni voi vapaasti raapia emännän nojatuolin laitoja tai silputa papereita, kun emäntä menee nukkumaan. Hehee, sitten se varmaan kutsuu poliisit!