8. luukku: Himmeli

Hyvää toista adventtia! Tänään on kahden kynttilän päivä. Ja varmaankin moni on jännityksellä herännyt tähän aamuun, koska lupasin tänään julistaa arvonnan voittajan. Arvoin sen ihan myöhään eilen illalla. Ensimmäisellä yrityksellä kämppikseni tuli ja härnäsi minua, joten arvoin varmuudeksi vielä hetkeä myöhemmin rauhalliseen aikaan. Tuli sama lopputulos kuin ensimmäisellä kerralla eli karkkipussi matkaa Hannalle ja lapsille naapuriin. Onnea voittajille!

Mau'un suurkiitokset kaikille arvontaan osallistuneille! Teitä oli paljon enemmän kuin osasin arvatakaan. Kiitos!

Heh, tän kuvan nappasin itse itsestäni koneen webbikameralla!

Olen kuullut ja nähnyt kuvia, että jouluun liittyy himmeli. Eikä sillä tarkoiteta taivasta, vaikka jollakin kielellä se tarkoittaa sitä. Mutta Suomessa himmeli liittyy risuihin tai joihinkin sellaisiin koristuksiin (emäntä: Tarkoitat ilmeisesti olkia?).

Löysin varsin mielenkiintoisen jutun semmoisen historiasta. On aika jännä, että monet asiat on tosi vanhoja. Varsinkin jouluun liittyvät. Meillä on kuulemma ihan pieni tuommoinen, mutta emäntä ei ole sitä laittanut mihinkään, ainakaan vielä. Eikä se edes ole varma, onko se ehjä. Se kuulemma pitää laittaa johonkin sellaiseen paikkaan, mihin kissa ei yllä. Siinä onkin haastetta, että semmoisen paikan löytää. Nimittäin mehän olemme kaikkialla!

Minä luulen, että pikkuemäntä saa joskus tehdä meille himmelin, koska se on perinteisesti ollut tyttöjen tehtävä. Varmaan jollain saunareissulla sitten, joku lauantai. Emäntä sanoi, että himmeleitä voisi tehdä vaikka mehupilleistäkin. Minun mielestä ihan sama, mistä se on tehty, kunhan minä saan sillä leikkiä!

p.s. Laitoin tuohon viereen semmoisen kyselyn, johon voi osallistua ja äänestää paras kirjoittamani jouluruno.

Aikahyppy

Tänään on lyhytsunnuntai, joka tänä vuonna osuu päästäiseen. Tänään herkutellaan monessa paikassa villaeläimellä ja suklaalla, koti koristellaan kukoilla, kanoilla ja munilla. Niin ja ruoholla ja höyhenkepeillä, mutta meillä ei ole sellaisia. Meillä on vaan kukkia ja leikkimunia.

Mutta päästäistä vietetään kuulemma myös muista syistä. Ne on ekaksi synkkiä ja pimeitä syitä, mutta päättyvät iloon ja valoon. En ihan ymmärrä koko kuviota, mutta olen kuullut orjuudesta ja kuolemasta. Ne on aika pelottavia asioita. Mutta niiden jälkeen tulee päästäinen ja silloin on herkkuja.

Siinäpä se onkin, mihin ihmiset ovat kauan etsineet vastausta. Kumpi oli ensiksi: muna vai kana? Minä voin sanoa, että päästäinen. Sen jälkeen tulee uusi alku.

Ja nyt on uusi aika, kesäaika. Ei sitä ihan joka päivä tehdäkään aikahyppyä. Minä kyllä nukuin sen ajan, kun aika hyppäsi. Yksi tunti meni sekunnissa. Se on jännittävä ajatus, mutta taisi mennä ohi huomaamatta.

15. luukku: Koristeita esille

Emäntä on nostanut yläkaapeista monen monta mielenkiintoista laatikkoa esille. Minä olen ollut mukana purkamassa niitä. Laatikoissa on ollut tonttuja, enkeleitä, kynttilöitä, koristeita. Miksihän ne ei ole aina esillä?

Toisaalta minusta on mukavaa tehdä löytöjä. Paras juttu kävi, kun emäntä löysi laatikoista palloja ja yksi tipahti lattialle. Minä löysin sen alta aikayksikön.

Emäntä otti joitakin laatikoita esille jo muutamia viikkoja sitten. Ja sitten kohta taas uudestaan. Eikä se nytkään laittanut kaikkia juttuja näkyville. Aika jännittävää, kun tulee vähitellen jotain uutta taas.