maanantai 23. helmikuuta 2015

Mm. sohvannurkassa

Kaipaan kovasti niitä aikoja, kun ei ollut noita pikkuihmisiä. Tai no en ehkä ihan niin kaukaisia aikoja, mutta aikoja, kun ne nukkuivat päiväunia. Sitä tarkoitan. Silloin sain olla päivisin hetken rauhassa emännän rapsutteluissa.

Pikkuemäntähän ei ole puoleen vuoteen nukkunut päiväunia kuin vahingossa. Ja nyt pikkusiskokin on ruvennut nukkumaan vain ihan pikkuiset unet kerran päivässä. Se tarkoittaa tietysti minun kannaltani sitä, että emäntä on päivisin aivan liian työllistetty pelastaessaan meidän ruokia pikkusiskon hampaista tai pistorasioita tai johtoja tai muuta kaikkea. Sitä paitsi pikkusisko on oppinut kiipeilemään, melkein yhtä sulavasti kuin minä.
Tämä kaikki härdelli ympärilläni on saanut minut hakeutumaan rauhallisemmille asuinsijoille. Sitteri pikkuemännän sängyn alla toimii hyvin, kun pikkuihmiset ovat olohuoneessa. Sohvannurkka kelpaa mainiosti, kun pikkuihmiset ovat valloittaneet lastenhuoneen. Ja miltei koko päivän paras paikka on pikkusiskon sänky, koska ei se hereillä siellä kauaa jaksa olla.

Jospa pääsisin katsomaan hiihdon mm-kilpailuja emännän syliin, sohvannurkkaan. Juuri nyt se on hartain toiveeni. Paitsi kyllä kinkku menee senkin edelle.

5 kommenttia:

  1. Se on hyvä että pääset johonkin "piiloon" pikkuisia. Minä todella toivon että saat sohvanhetken! Ja paljon kinkkua! - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä iltana sain sohvahetken...tai siis sylihetken. Ja kinkkua! :) t. Leijona

      Poista
  2. No mutta oletko tullut ajatelleeksi, että kun pikkuipanat kasvaa, niistä tulee sun parhaita kamuja ;)
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin tulee. Kämppikseni onneksi on noille parempi kaveri, niin minä saan emännän taas itselleni! t. Leijona

      Poista