Teljettynä

Tänään tapahtui paljon. Aamulla emäntä otti mattoja pois ja laittoi pahveja lattialle. Me kämppikseni kanssa kuljimme ihmettelemässä. Minä vähän liukastuinkin siinä pahvien liukuessa parketilla. Sitten kohta tuli isäntä ja nappasi meidät kiinni. Minä kyllä tein vastarintaa, sillä ei Leijonaa sovi niin kohdella!! Isäntä telkesi meidät työhuoneeseen. Sitten meille tuli joku vierasääninen, ja sillä taisi olla jotain äänekkäitä työkaluja mukana. Kuulin sen, vaikka ovi olikin kiinni.

Kämppikseni tuumasi, että mennään yllättämään vieras. Yllätimme kuitenkin isännän, emännän ja vauvan aamupalalta. Ei meitä niin vaan teljetä oven taakse. Kämppikseni sai nimittäin oven auki raa'alla voimalla ja kissan nokkeluudella. Täytyy sanoa, että on siitä - ihme ja kumma - joskus hyötyäkin. Se uskalsi ensimmäiseksi pahveille juoksemaan, minä tulin varovaisemmin perässä. Mutta sitten isäntä tuli taas ja kantoi meidät telkien taakse. Rimpuilin vastaan, mutta ei auttanut.

Kohta kuului kamalia ääniä, eikä minun enää tehnyt mieli lähteä ääntä kohti. Emäntä kertoi vasta illalla, että parvekkeella tehtiin jotain remonttia. Minä luulen, että viime viikon kissavankilanäky oli enne tästä. Täytyykin tulevassa seurata paremmin ennusmerkkejä, niin osaisin varautua paremmin.

Vaikka vankilamme oli tuttu ja vaikka minä siellä harvoin oleskelen, keksin siellä paljon tekemistä. Kiipesin kirjahyllyn päälle, hyppäsin kämppikseni avaaman vaatekaapin hyllylle ihanan pehmeiden villapaitojen sekaan. Löysin myös isännän tuoman vesilasin työpöydältä. Mutta jos tämmöinen tapahtuu uudestaan, voitte olla varmoja, että eivät isäntä ja emäntä selviä seurauksitta.