Uusi emäntä

Tänään oli aika mukava päivä. Isäntä, emäntä ja vauva tuli kotiin. Niin, saimme kämppikseni kanssa olla taas hetken rauhassa, lepolomailla täällä kotona keskenämme, kun nuo muut olivat jossain monen laukun kanssa. Minä luulen, että ne kävi jossain, missä mekin olisimme voineet olla mukana. Mutta ihan hyvä näin, saimme luksusaikaa kotona ilman, että kukaan häiritsi unia. En sitä paitsi kestä kauaa kämppikseni huutoa automatkalla. Tai sitä kuolaamista.

Vauvakin kuolaa, olen huomannut. Emäntä sanoi, että sille tulee hampaita. On sillä jo yksi, mutta ei se ole vielä niin hieno kuin minun hampaani. Vauvasta puheenollen menin tänään sen kanssa päiväunille. Emäntä oli hakemassa jotain kylppäristä, ja kun tuli takaisin, minä olin mennyt vauvan kaveriksi. Katsoin emäntää, ja katseeni kertoi, että "minä täällä saan aina hoitaa, kun sinä huitelet jossain".  No, vauvalla oli oikeasti tylsää ja se kutsui minut sinne. Ja se hihkui ihan innoissaan, kun minä olin sen kaverina. Minä taidan ottaa vauvasta itselleni uuden emännän.

Ja kuten kuvasta näkyy, vauva on jo emäntä! Sen paidassa lukee niin! Ei se haittaa, että se ei vielä osaa antaa ruokaa. Tai no oli se kinkkusose ja sitten myös puolukkapuuro ihan syötävää. Mutta vauva ei komenna minua niin usein kuin emäntä. En tykkää komentamisesta. Vauva voi olla ainakin pikkuemäntä! Emäntä saa silti jatkaa minulle ruuan antamista. Ja rapsuttamista.