Emäntäaikaa

Juuri nyt ollaan emännän kanssa hetki kahdestaan kotona. Tai no on kämppis, mutta sitä ei lasketa, koska se nukkuu. Otan tietysti kaiken ilon irti. Suostuin kuvaan, koska emäntä on pitänyt minua sylissään ja rapsutellut minua.

Olenkin saanut olla rauhassa vähän liikaa, koska emäntä ja pikkuihmiset oli viikonlopun jossain mökissä ja isäntä töissä. Minä sain makoilla ihan missä halusin! Mutta oli hiljaista, liiankin. Jostain kaukaa kuului vain kämppikseni oksennus, koska se ei tykkää siitä, ettei ihmisiä ole kotona. Se ahmii raksuja ja oksentaa, ajankulukseen ilmeisesti. Vaikka kyllä minä voisin juosta sen kanssa, jos se vaan pyytäisi nätisti.

Kurpitsapäivä meni jo. Laitoinkin oman kuvallisen kannanottoni siitä sinne tassukirjaan. Kynttiläpäiväkin meni. Muistelin silloin kaikkia poisnukkuneita kissoja. Olen huomannut, että niitä on vuosi vuodelta enemmän.

Mutta nyt pitää mennä vielä hetkeksi nautiskelemaan siitä, että pikkuihmiset eivät häiritse minun ja emännän rapsuttelutuokiota. Aion kehrätä oikein kovasti, niin ehkä emäntä antaa vielä kinkkuakin.