Isäntä sitä vastoin on ollut paljon poissa ja tulee vasta yöllä. Mutta se antaa kinkkua meille, joten saa anteeksi sen, ettei ole illalla kotona. Sitä paitsi minä saan nukkua emännän vieressä siihen saakka! Tykkään tykkään!
Pikkuemäntä on kylläkin välillä vähän liian innostunut meistä, tosin ei se muuta tee kuin saattaa kailottaa isoon ääneen tai sitten tulee puskemaan, jos on sopivalla etäisyydellä. Yleensä minä katson silloin parhaaksi vaihtaa maisemaa. Joskus se sanoo emännälle, jos meitä ei näy, että "ettii". Ja sitten ne tulee etsimään.
Mutta minusta tuntuu, että tässä ei ole vielä kaikki, vaan jotain on tulossa. Pikkuemännän muutettua omaan huoneeseen jäi sen vanha sänky kuitenkin paikalleen. Ja sitten kellarista on haettu kaikenlaista sellaista tavaraa, mitä oli silloin, kun pikkuemäntä tuli meille, mutta ei ole ollut enää vähään aikaan käytössä. Enkä saa mennä enää emännän mahan päällekään. Tulee ihan tunne, että olen kokenut tämän ennenkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti