Piikki sika?

Me yritettii kans sitä ympyrä juttuu mitä kaikki kissat varmaa o tänää tehny. Mutku ainoo joka siitä ympyräst oli kiinnostunu oli pikku sisko nii mä laitoin tämmöset kuvat tänne Leionan plogiin ny. Mummielestä paras ympyrä tulee mun hännäst.

Ekaks se näytti iha piikki sijalta!

Sit se muuttu vähä kissa maisemmaks ku sen häntä tuli esiin.

Kahden kauppa

Vaikka tuo pikkusisko välillä muriseekin pelottavasti, on meillä erikoinen yhteys. Sellainen taitaa olla myös pikkuemännän ja kämppikseni välillä. Olemme valinneet puolemme.

Olenkin kertonut, että pikkusisko nauraa, kun näykin hellästi sen sormia. Se oikein tarjoaa välillä niitä sormia ja odottaa, että minä vähän näykkäsen.

Eilisaamuna emäntä heräsi siihen, että oli kuullut pikkusiskon olevan sängyssään hereillä. Kun emäntä nousi, se tietysti ihastui suunnattomasti siitä, että minä olin siellä pikkusiskon seurana. Pikkuemäntä näet oli yöllä kömpinyt huoneeseen isoon sänkyyn nukkumaan ja avannut minulle oven.

Vauva hihkui innosta nuolleessaan turkkiani. Meillä on näet sellainen sopimus, että jos minä vähän hellästi näykkäisen sitä, se pesee minua.

Vaara uhkaa?

Emännän sylissä olen turvassa.

Meille on muuttanut jokin suuri ja pelottava kissaeläin. Minä kuulin sen! Tosin kun käännyin katsomaan, se oli ihan pikkusiskon näköinen. Mutta kyllä se vähintäänkin tiikeriltä kuulosti! Katsoin paremmaksi luikkia äkkiä pois paikalta.

(emäntä: Valitettavasti en ole saanut kuvaa/videota näistä tapahtumista, mutta kuopus on ruvennut tekemään kaikenmaailman ääniä, joista karjumismurina tuntuu olevan suosikki. Kissat kaikkoavat korvat luimussa ja häntä koipien välissä oitis kauas, kun neiti aloittaa.)

Kissavaalit

Tämä voisi sopia vaalikuvakseni!

Emäntä on ehdolla jossain vaaleissa. Minäkin voisin asettua ehdolle, jos meille kissoille järjestettäisiin omat vaalit. Ja miksei muuten sellaisia jo ole? Hyvin voisi olla.

Vaalityöni lähtisi liikkeelle siitä, että löytäisin sopivan porukan, jonka kanssa yhdessä kerätään ääniä. Eikä ihan mitään pelkkiä pieniä miu-ääniä, vaan kunnon miau- tai Mau!-ääniä. Sitten minun pitäisi täyttää jotkut paperit, joihin jätän tassunjälkeni, että homma on virallista. Sen jälkeen kävisin valokuvassa, saisin numeron ja täyttäisin vaalikonetta. Tekisin varmaankin jonkinnäköisiä paperilappusia, joissa olisi minun kuva ja se numero.

Homman idea on se, että kertoo mahdollisimman monelle, mille numerolle kannattaa äänensä antaa. Sitten ne pitää saada vielä oikeasti äänestämään. Minä tekisin ehkä niin, että laittaisin kinkkupalasia ja katkarapuja eri puolilta poluksi kohti äänestyspaikkaa, kun on sen aika. 

Ilmeisesti vaaleissa pitäisi olla joku mielipide tai asia. Ehkä minä semmoisenkin keksisin. Riippuu vaaleista, eikä tummista. Heh.

p.s. Emännän vaaliblogiin pääsee tästä, mutta ei oo pakko mennä sitä katsomaan. Voit myös aivan yhtä hyvin tutustua minun vanhoihin kirjoituksiin. Vinkvink.

Plogi räppi

Tää ei oo jokapäiväist tai kovin tuttuu

Mut kummä saan heittää tääl juttuu

En laita suuta tai paperii ruttuun

Vaa meinaan räppää ja heittää läppää

Vaik tää onki mun kämppiksen plogi

Saammä tääl joskus räppää toki

Nii totta ku Niili o pitkä joki

Pikku mäntä taasen mun nimee hoki

Joujou - maumau - joujou - maumau

Tää plogi maailma on ihmeellinen

Kun kirjottaa jotain, kaikki saa tietää sen

Jos vaa pääsee varmasti nettiin

Ja tietää mitä sieltä oikein voi ettii

Saattaa vastaan tulla aika diippii settii

Mut harvoin sitä törmää räppäävään pettiin*

Toiset ploggaa kuteist, toiset vauvoist

Jotkut taas meikeist, ruuast tai hauvoist.

Toiset poikkee vahvasti kaavoist

 Joku kirjottaa vaa elämän haavoist

Oon kuullu, et joku plogil rahaaki saa

Ja joku käyttää omaa valo kuvaajaa

Toiset kirjottaa mitä mielee juolahtaa

Jossain plogissa löytyy myös arvontaa

Joujou - maumau - joujou - maumau

Tää plogi maailma on ihmeellinen...

Mä oon Pepsi-Kola - muista se!

Ja vaik Leijona tääl pää osaa esittää

Saan mäki välil jotai selittää

Eik noi pikku ihmisetkää iha statisteiks jää

Tää plogi on meitsien vain elämää.

 

Joujou - maumau - joujou - maumau

* emäntä: pet (engl.) = lemmikki

Kuuluisa kissa 20: Figaro

Kuva: disney.wikia.com

Alkaa olla Kuuluisa kissa -kisseportaasisarjani viimeisen osan aika. Maailmassa on niin paljon kuuluisia kissoja, että näistä on ollut välillä vaikea valita, mutta olen valintani nyt tehnyt. Viimeinen kuuluisa kissa on Figaro.

Tämä söpö, pennunnäköinen kissa on jo yli seitsenkymppinen. Figaro oli aiemmin pitkänokkaisen puupojan isännän kissa, mutta sitten se muutti hiiriperheeseen. Aika hassua minun mielestäni, että hiirillä on lemmikkikissa. Mutta niin vaan Figaro otti Minni Hiiren emännäkseen.

Figaro harrastaa tavallisia kissajuttuja ja Cleo-kalan jahtaamista. Figaroa puolestaan jahtaa ilkeä Pluto-koira. Minä en näihin jahtaamisiin oikein pysty samaistumaan muutoin kuin kämppikseni jahtaamisissa. Ja nekin päättyy yleensä aika lyhyeen, kun kämppikseni väsähtää leikkiin.

Figaro on myös leffatähti monen muun kuuluisan kissan lailla. Enkä yhtään ihmettele. Katsokaa vaikka hänen näyttelijäntaitojaan! Erityisen hienoa mielestäni tässä oli, kun Figaro muuttuu hetken ajaksi tiikeriksi.

Viikkokatsaus

Kissamaailmanpoliittinen viikkokatsaus on pitänyt sisällään paljon ikäviä uutisia. Viimepäivinä on puhuttu paljon vaarallisesta taudista, kadonneesta A-kirjaimesta, hyökkäävistä nuorista ja jos en aivan väärin ole kuullut, niin kissanviiksistä. Erityisesti kissanviiksien englanninkielisestä kirjoitusasusta, ettei sitä saisi käyttää blogeissa!*

En aivan ymmärrä näitä asioita, mutta minun mielestä on aivan käsittämätöntä, ettei niistä viiksistä saisi puhua blogissa. Ja että jotkut sanat ylipäänsä ovat sellaisia, ettei niitä pitäisi näkyä tai sanoa julkisesti. Silloin keksitään vain kieroilmaisuja tai jotain semmoisia.

Mutta minua vähän pelottaa se tauti ja se puuttuva A-kirjain. Että jos se A olisi suojannut meitä varmuudella siltä taudilta. Kuulin, että se tauti on tullut lepakoista tai apinoista. Pikkuemännän kirjoissa on molempia! Ja on myös niitä A-kirjaimia! Voi ei, olenkohan tartuntavaarassa vai juuri suojautunut?!

Ne hyökkäävät nuoret minua ihmetyttää. Olen melko varma, ettei niillä ole kissoja. Mielestäni voisivat hankkia kissan ja pitää huolta siitä, niin ei enää tulisi mieleen lyödä toisia.

* kissanviikset = whiskers vrt. whiskies (=viskit)

Sairaanako?

Täällä ollaan. Eikä kukaan ole sairaana, vaikka kyllä nuo pikkuihmiset muutama viikko takaperin taisivat olla vähän flunssaisia. Niin ja on emäntä niistänyt nenää ainakin kaksi kertaa tällä viikolla. Minäkin aivastin eilen, mutta ei me olla kipeitä. Muuten vaan on ollut paljon tekemistä, ettei ole ehditty emännän kanssa istahtaa yhdessä alas kirjoittamaan blogia.

Pahoittelen sitä, että tämänviikkoinen Kuuluisa kissa -juttu tuli myöhässä, mutta emäntä oli vahingossa laittanut väärän päivän ajastukseen. Taas jotain häikkää sen toiminnassa. Emännän siis. Mutta saa se anteeksi, jos kauniisti pyytää.

Tänään kisasin kämppikseni kanssa sohvan päällä. Kävin myös pikkusiskon kanssa päiväunilla tai ainakin yrittämässä niitä. Se nauroi ihan tikahtuakseen, kun minä yritin vähän näykkäistä sitä sormista. Emäntä oli kauhuissaan, mutta aivan turhaan. Kyllä minä tiedän, että se on pieni ja pienten kanssa pitää olla varovainen.

Erityisesti minun täytyy varoa sen nopeita sormia häntäni lähettyvillä. Kämppikseni on taas menettänyt muutaman karvan, kun pikkusisko on tarttunut sen turkkiin.

Kuuluisa kissa 19: Musta Pekka

Kuva: www.wdwfacts.com

Tämän viikkoinen kuuluisa kissa on tuttu hahmo, mutta harva mieltää Mustan Pekan oikeasti kissaksi. Kissa Pekka kuitenkin on, ja sen voi arvata siitäkin, että Pekalla on kissa-hiiri -suhde Mikki Hiiren kanssa.

Mustan Pekan nimi on vaihtunut ja lyhentynyt useaan otteeseen, jotta nimi olisi poliittisesti korrekti. Sen vuoksi sitä tulisi kutsua vain Pekaksi. Ei enää Jopi Jalkapuoleksi tai Mustaksi Pekaksi. Siinä onkin yhtäläisyyttä minulla ja Pekalla. Minun nimi Hesyltä tullessa oli Matti, mutta isäntä nimesi minut uudelleen. Ja sitten minä nimesin emännän avustuksella itse itseni taiteilijanimelläni, jonka tiedättekin.

Pekka on tehnyt nimenvaihdosten lisäksi myös muodonmuutoksen, sillä ihan aikojen alussa eli miltei yhdeksän vuosikymmentä sitten, Pekka oli karhu. Mutta sitten syntyi Mikki Hiiri, mikä muutti Pekan kissaksi. Aika erikoista, mutta ilmeisen mahdollista sarjakuvamaailmassa.

Pekka on kyllä aika ilkeä ja kiero, mutta se on vain piirtäjien vika. Ei se oikeasti semmoinen olisi. Tosin ei se taida ihan yhtä söpö olla kuin kissat keskimäärin. Jos pistettäisiin piirtäjät vaihtoon, niin varmaan Pekastakin tulisi hyvin suosittu hahmo!

Kuuluisa kissa 18: Fritz-kissa

Kuva: Tampere Film Festival

Täytyi odottaa täysikäisyyttä eli jaksoa 18 Kuuluisa kissa -kisseportaasisarjassa, että tämän kissan saattoi ottaa esittelyyn. Nimittäin Fritz on sellainen kissa, ettei se sovi ihan lasten nähtäville, vaikka sen näkeekin lähinnä vanhoissa sarjakuvissa. Kävi Fritz elokuvissakin, mutta siitä syntyi eripuraa.

Fritz-kissa teki ensiesiintymisen 1960-luvulla Amerikassa ja esiintyi Suomessaki, 1970-luvulla, maanalaisissa sarjakuvissa. On ehkä ihan hyvä, että kissa esiintyi maan alla, sillä kaikki sen tekemiset eivät välttämättä kestä päivänvaloa. Hyvin usein Fritzin seikkailut keskittyvät kissanpentujen tekemiseen, paitsi ehkä niin, ettei niitä pentuja ole tarkoitus saada. Ehkä Fritz-kissakin on leikattu tai ehkä se pitäisi leikata!

Fritz-kissa esiintyi ensimmäisenä animaatiohahmona Cannesin elokuvajuhlille, mikä on hienoa, kun on kissasta kyse. Tosin se elokuva sisältää niin paljon aikuisten juttuja, etten ole sitä katsonut. Mielummin seuraan Avaraa luontoa. Se on hyvä ja jännittävä sarja. Hyvin aito ja elämänmakuinen.