Paluu arkeen

Omat ihmiset tulivat eilen. Lomailu oli kyllä ihanaa. Lekottelimme kämppiksen kanssa paljon. Varaemäntä rapsutti paljon, antoi kinkkua ja katkarapua. Olin kyllä hieman ihmeissäni, kun emäntä ei ollut oikein ilmeisesti ymmärtänyt varaemännän ohjeita, että meidän pitää saada kinkkupala kello seitsemältä illalla. Puoli kahdeksan korvilla kävin jo levottomana maukumassa ympäri asuntoa, kunnes emäntä tajusi asian.

Kämppikseni on vissiin menettänyt ajantajunsa lomalla, koska ei tullut kinkulle, kun emäntä antoi. Pikkuemäntä oli vähän pahalla tuulella varmaankin, koska itki vain, kun minä mau'uin. Sillä on välillä aika paha ääni. Ja se on selvästi oppinut vaatimaan asioita. Ei kuitenkaan aivan yhtä hienovaraisesti kuin minä.

Tosin emäntä sanoi taas, että olemme hyvin samanlaisia pikkuemännän kanssa: immuuneja sanoille EI ja ÄLÄ. En yhtään ymmärrä, mitä emäntä sillä tarkoittaa.

Isäntä kertoi, että oli lomareissulla ottanut kiinni linnun, joka tuli sisälle. Olen kyllä vähän kateellinen siitä mahdollisuudesta. Minä olisin varmasti ottanut sen kiinni paljon nopeammin!