keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Lomailua

Minusta on tosi kivaa, että emäntä on ottanut töistä hoitolomaa minulle ja kämppikselleni. Hän on ollut nyt ainakin viikon kotona. Tai no kyllähän se käy monta kertaa jossain, mutta ei niin, että lähtisi aamulla aikaisin ja tulisi illalla myöhään. Viipyy vain hetken aikaa. Ehkä se on nyt pistänyt asiat tärkeysjärjestykseen ja keskittyy meihin. Minä ainakin otan siitä kaiken ilon irti, että rapsuttaja on päivät paikalla. Tosin hieman takaraivossa kaihertaa, että onko tässä jokin koira haudattuna!

Varsinkin kun tänne kotiin on ilmestynyt uusia tavaroita, joiden päällä oleminen kielletään meiltä! Esimerkiksi makuuhuoneessa on sellainen kiva taso ikkunan edessä. Sen päällä on pyyhe, ja siinä olisi ihanaa makoilla. No kyllähän me sinne välillä eksymme, vaikkei muka saisi. Ihanat näköalat ja kaikki! Menee ihan hukkaan.

Tämä on tyystin epänormaali tilanne. Emme yleensä kämppikseni kanssa ole näin sovussa näin lähekkäin.
Mutta vapusta piti vielä sanomani, että saimme katkarapuja! Ja minäkin jopa söin lautasen tyhjäksi niin, ettei kämppikseni ehtinyt syömään loppuja. Olen aika ylpeä itsestäni. Ruokavalioni on aika rajallinen, sillä olen melko allerginen. En kyllä edes tarkkaan tiedä mille, mutta aiemmista nappuloista minulle tuli korviin pahat tulehdukset. Se oli inhottavaa, kun piti laittaa semmoista tököttiä. Nykyiset raksut maistuvat oikein hyvin, vaikka kämppikseni suhtautuikin aluksi niihin todella varauksella.

2 kommenttia:

  1. Hei Teukka!
    Saattaapa hyvinkin olla koira haudattuna tai sitten jokin muu. Vai että katkarapuja! OLikohan niin iso, jonka minä söin Satusen kanssa ravintola Nuevossa?
    Naapurin Mauri-kissa lähettää terveisiä. Hänellä taitaa olla kevätkiireet, kun maa paljastuu ja sieltä saattaa löytyä muhevia hiiriä, ulkokissa kun on.
    Sen kuitenkin sanon, että muista, Teukka, totella emäntääsi ja isäntääsi, jos he siellä oven takana makuuhuoneessa haluavat kaksistaan nukkua. MInä olen nukkunut Sinun kanssasi olohuoneessa ja hyvin tultiin toimeen, muistatko?
    Valoisia iltoja
    Airi

    VastaaPoista
  2. Hei Airi,
    katkaravut olivat kyllä aika isoja! Mutta en jäänyt niitä kauaa katselemaan vaan popsin poskeeni.

    Maurille terveisiä myös. Olen hänelle hieman kateellinen noista saalistusmahdollisuuksista.

    Eilen illalla yritin kyllä mennä oven läpi makuuhuoneeseen, mutta tyydyin sitten etsimään paikan sohvalta. Olisi kyllä kiva, jos voisit tulla taas meille nukkumaan olohuoneeseen, niin voisin tulla kehräämään viereesi.

    VastaaPoista