sunnuntai 23. joulukuuta 2012

23. luukku: Oi kuusipuu!

Eilen meille tuli kuusi. Kämppikseni oli siitä kovin innoissaan, ja meinasi silputa sen kokonaan. Emäntä laittoi kylpyhuoneen oven kiinni, jotta kämppis ei katkoisi kaikkia oksia ja neulasia, mutta kämppikseni meinasi murtautua sinne. Minua kuusi ei hetkauttanut, enää. 
"En malta odottaa, että tuo paketti avataan!"
"En se mä ollu. Noi tippu itestään!"
 Kaksi joulua sitten näin joulukuusen ensimmäistä kertaa. Kävin tutustumassa siihen sen sulaessa kylppärissä. Haistelin varovasti tulokasta, joka haisi jännälle. Mutta se viheliäinen pisti minua! Minä loikin äkkiä pakoon. Aika epäkohtelias vieras! Sen jälkeen olin varovainen. Muistan yhä tämän kokemuksen, minkä vuoksi annan kuusen olla rauhassa, ainakin vielä.
Kuusi kissan näkövinkkelistä

Tänä iltana kuusi kannetaan olohuoneeseen ja koristellaan. Sitten se alkaa kiinnostaa minuakin, sillä kuusen oksille ripustetaan ihania, kiiltäviä, hohtavia, mahtavia, pyöreitä palloja! Minä tiputtelen niitä sitten ja leikin niillä. Se on hauskaa! Ja siinä mukavuudessa kestää vähän pisteliäät neulasetkin.
Tämmöiseltä kuusi tulee tänään näyttämään (kuva on viime joululta).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti